”Avohakkuu on kuin pissaisi talvella housuunsa”
Saksan malliin lopullinen ratkaisu niitä yli puolen hehtaarin aukkoja enään tehrä, ilman sanktioita, tuholainen.
Alkutuottaja on metsätalouden harjoittajakin. Kuten peltokasvien viljelyssä maa kynnetään ja ojitetaan vuosittain. Ei sato parane aina vain samalla siemenellä ja kasvilajilla…!Eläintuotanto ei menettele sukurutsasiemenellä.
Vertausautonvalmistuketjuun on siten jk:n osalta täysin ulalla. Sinkkiämpäreitä voi tulla liukuhihnalta.
Tolopainen: ”Yhteiskunta voi ohjata metsän käsittelyä nykyisin vain rahalla. Esim. perintöveron poisto, jos sitoutuu jatkuvaan kasvatukseen.”
Tolopainen on tuossa täysin oikeassa. En ole vielä oikein päässyt perille, miten jatkuvassa kasvatuksessa tarvittaessa irroitettaisiinkaan suurempia summia perintöveroihin, tilakauppoihin ja sukupolvenvaihdoksiin? Menisi sekin puoli kokonaan uusiksi. Sillä menolla metsät keskittyisivät jälleen muutamille suuromistajille kuten kartanoiden aikaan. Syntyisi myös uusi metsätorppareiden joukko.
Sehän olisikin kiinnostavaa, jos alettaisiin lain tasolla määritellä jatkuvaa kasvatusta, johon sitoutuminen asettaisi toimijan eri asemaan jaksollisen kasvattajan kanssa. Helpompi olisi määritellä avohakkuu esim. uudistamisvelvoitteen mukaan.
Mikä olisi sopiva ajanjakso, johon sitoutumalla voisi saada helpotusta perintöverosta? Jos ajatellaan vaikka tämän kuvion kehitystä, melko pitkään sitä voisi kasvattaa erirakenteisena ilman avohakkuuta. Ja melkein yhtä pitkään voi kasvattaa mitä tahansa uutta taimikkoa.
Eikös tämä yksi suurmetsänomistaja(kin), miljardööri Antti Herlin ole jo ainakin puheissaan siirtynyt jatkuvaan kasvatukseen? 64-vuotiaalla miehellä on varmasti perintöasiatkin mielessä…
Hölmöintä on siirtyä kokonaan jk:een, jos metsät on kuten tavallista erilaisilla kasvupaikoilla eikä esim. kaikki jk:een sopivalla turvemaatyypillä. Moni haksahtaa jk- firmojen mainoksiin joiden ns. tuottovertailututkimukset on selkeästi manipuloitu tuottamaan sopivia lopputuloksia. Mielipiteisiin vaikuttaa vielä se, että esim. Hesariin antaa ”asiantuntijalausuntoja” saman agendan tai firman kannattajat ja toimittaja nielee kaiken eikä yleensä tarkista faktoja mistään muualta.
”Erityistä huomiota kiinnitetään puulajisekoitukseen ja luontaisiin prosesseihin, kuten luontaiseen uudistumiseen.”
Huomiota on varmasti syytä kiinnittää mutta eivät ne taimet ihan pelkällä huomiolla synny.
Mainittu yhden puulajin puupeltojen tuhoherkkyys on nykyään yleisesti tiedossa. Juttu antaa ymmärtää ettei jaksollisessa kasvatuksessa muita vaihtoehtoja olisi vaikka nykyään aika harvoin enää pyritään kasvattamaan täysin yhden puulajin metsää.
En ymmärrä, miksi lehdistö julkaisee noin asenteellisia kirjoituksia.
Tämä oli ainoa hyvä kohta:
”Ajatuksena kuitenkin on, ettei metsänhoitoa pidä pakottaa tiettyihin kaavoihin, vaan sen tulisi perustua metsän luontaisiin vaihteleviin rakenteisiin ja kehityskulkuihin.
Suomessa niin sanottu vapaan tyylin metsänhoito, jossa ei tehdä jyrkkää jakoa tasaikäismetsätalouden ja jatkuvan kasvatuksen välillä, vie tätä ideaa eteenpäin modernein tutkimusmenetelmin.”
Jatkuva kasvatus ei perustu luontaisiin vaihteleviin kehityskulkuihin, mutta vapan tyylin kasvatus voi perustua. Kun kasvatetaan aukkovaiheen jälkeen pioneerilajeja, joiden alle nousee kuuset, voidaan hetki kasvattaa erirakenteista metsää, mutta jonka kehitys johtaa kuusikon päätehakkuuseen.
Missä vaiheessa EU:n tavoitteisiin kytketään hirvieläinkannat?
Sitten on turha puhua luonnonläheisestä metsänhoidosta. Erikoista, jos EU:n metsästrategiaa ohjaakin metsästys, joka ei ole vastuullinen metsästrategian toteutuksesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.