”Avohakkuu on kuin pissaisi talvella housuunsa”
Saksan malliin lopullinen ratkaisu niitä yli puolen hehtaarin aukkoja enään tehrä, ilman sanktioita, tuholainen.
Kun esim. 100 €:n tuotto on 6 € =6 %, niin 200 €:n satsauksella 8 €:n tuotto = 4% . Sijoituksia voi vertailla muihin kohteisiinkin mutta myös riskitaso pitää olla suunnilleen sama jotta vertailu olisi yhteismitallista. Ja sijoitusten hajauttamiseen kuuluu , että yhteen kohteeseen ei laiteta kaikkia pelimerkkejä. Sen uskon että RR sinun saama kohtelu on ollut joskus kohtuutonta kyykytystä , kun on pakotettu lain perusteella kasvattamaan puita liian kauan. On niitä monia muitakin kyykytetty ihan turhaan metsälain varjolla ilman todellista syytä aikoinaan. Samoin on esim. pakotettu osallistumaan esim. yhteisiin metsäautoteihin ilman mo:n omaa tien tarvettakin.
Nollakoroilla (tai esim. 1 % korolla) laskeminen ei ole tietysti realistista mutta ei ole metsäpuolella realistista laskea 10 % laskentakorollakaan. Ääritapauksessa korkea korkotuotto merkitsisi muutaman luon. syntyneen puun/ha kasvatusta ja korkeaa korkotuottoa mutta kasvupaikan tuottokykyyn nähden ja euroina olematonta tuloa.
Metsiä voi parturoida halutessaan nykyään niin usein ja paljon kuin haluaa ja tähteelle jää yleensä lopulta jätemetsä. Perkon 140 motin hakkuut n. 10 v.n välein ei ole muuta kuin mielikuvitusta , jos aikomus on kasvattaa metsää muuten kuin ryöstöhakkaamalla .
Mitä se ”taimikon ensimyyntivero on miinusta” tarkoittaa suomennettuna ?
60 v olen toiminut omissa metsissä. Neljäkerta samalta paikalta joista kolmekertaa tukkia jopa 200 m3 /ha kerralla. Seuraava on jo lähtöä vaille valmis. Niin , mitä sitten.
Ensiharvennus jota ehdottomasti sellukattilat huutaa! siitäkin vähästä paperimiesten tuennasta pitää maksaa vero. Laki oli ettei metsää saa hävittää. Puut tulee säilyttää !
Kasvu on mahdollinen ja mitattu. Katso sitä kakkara kuvasta. Samassa kuviossa on jälleen hakkuu tulossa, poistuma noin 130 m3 /ha.
Timppa laittaa tänne teille tiedot. Minä kerron sen minkä haluan enkä palvele idiotismia. Ajattelen kuitenkin ystävällisesti aegolista vaikka otsalohkomme katselevat maailmaa jotenkin eri tasalta.
Tuolla tavalla ei vielä, Perko, tilastoja tehdä. Nuo ovat vielä Teboilin lippalakkitasoa. Kuvio oltava luonnollisesti täysin sama. Vuosiluvut, kuutiomäärät, mielellään tukkiosuudet, lähtötilanne?
Edit. Heitit itse luvut: 100-140 m3, 8-12 v välein, jk-metsästä. Vain perusteluita omalle tekstillesi odotan.
~ 800 mottia tukkia/ha (+ muut puut päälle) 60 vuodessa. Kunnioitettava saavutus se olisi, jos olisi totta. Mutta kun se kerran postaamasi mahtikuusen kasvukuvakaan ei tue tuota ollenkaan. 11 vuotta oli puu kituuttanut ennen kuin oli lähtenyt kasvu paranemaan.
Visakallon parhaat kuusikot ovat ainakin hyvin lähellä tuota 800 mottia tukkia kiertoajassa. Jyväskylän jättikuusikossa oli paikoin myös tuon verran, eli loppupuuston tilavuus noin 1000 mottia per ha per 80 vuotta ja tukkiprosentti korkea. Tuo ei ole mahdotonta vaan voi onnistua kun kaikki menee putkeen.
Mitä parempi kasvupaikka, sitä paremmin viljelyn edut tulee metsän kasvussa ja tuotossa esille.
Kun puut kasvaa harsinnan (tai harvennuksen) jälkeen tavallista hitaammin muutaman vuoden ja harvuuden takia koko kasvupotentiaali ei tule käytettyä hyväksi , ei kok.kasvu parane vaan heikkenee verrattuna ”norm.tiheydessä” kasvavaan metsään. Arvokasvu%:n paraneminen ei automaattisesti paranna lopputulosta tarpeeksi.
No sen n. 800 motin arvion voi sinun komentistasi päätellä. Vai paljonko sitä puuta sitten todellisuudessa oli ?
Näin se on, kuten A.J. tuossa edellä kiteytti. Hyvä puuston kasvu ei vaadi mitään ihmeitä, vaan että maapohja on kunossa, taimiaines on hyvää, ja kaikki toimet tehdään oikein ja ajallaan.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.