”Avohakkuu on kuin pissaisi talvella housuunsa”
Saksan malliin lopullinen ratkaisu niitä yli puolen hehtaarin aukkoja enään tehrä, ilman sanktioita, tuholainen.
Puukilla taitaa helle keittää hutut ja vellit sekaisin. ”Ilmaston lämpenemisen takia muuttuneissa olossa kehotetaan nykyisin yleensä tekemään kuusikoihin vain 1 harvennus ennen päätehakkuuta . Se ei sovi jk:een eikä käytäntöön nykyoloissa useimmissa tapauksissa.” mitähän tarkoittanee?
>Kuten Pukkala huomauttaa Hesarin jutussa, korjuukulujen ero tasoittuu kiertoajan yli tarkasteltuna.
En ole Hesarin tilaaja, niin jää tämä herkkupala näkemättä. Huomauttiko Pukkala tekstin mukaan todella näin?
Jos todella on näin, niin tämä on jälleen kerran näitä hänen täysin paikkansa pitämättömiä väitteitä. Jokainen vähänkään asiaa ymmärtävä huomaa, että keskimääräistä mottihintaa koko kiertoajalle laskettaessa hinta on painotettava puukuutioiden määrillä. Enskan halpa kuutiohinta * puumäärä + 2.harv.hinta * puumäärä + päätehakkuuhinta * puumäärä. Tuo sitten jaetaan kokonaispuumäärällä. Lopputulos on keskimääräinen koko kiertoajan kuutiohinta. Ei enskan huono puunhinta pienen puumäärän vuoksi laske paljoakaan keskiarvoa. Paino on vahvasti päätehakkuun hinnoissa.
Sanon sen jälkeen kerran: Ei professori yksinkertaisesti voi tehdä tämän tason virheitä vahingossa. Vai voiko?
Se ei sovi jk:een eikä käytäntöön nykyoloissa useimmissa tapauksissa.” mitähän tarkoittanee?
= ei sovi jk:een eikä jk käytäntöön (minkä jo asiyhteydestä voi hyvin päätellä). Mene Perko ennen opettelemaan sen postaamasi käppyrän oikeaa tulkintaa ennen kuin alat typerehtämään ja muiden pieniä merkityksettömiä kirjoitusvirheitä kaivelemaan .
En mie Puukin kirjoitusvirheitä kaivele kun teen itse pahimmat. No, pitää herätellä joskus jotta ymmärrys aukkoviljelyn ja monikerrosmetsän jatkuva tukkipuun myynti ei jäisi vain väärinymmärretyksi ens harvennukseksi. Siinä on Suuri ero.
Siitä tappiollisesta käyrästä vastaavat tutkijat, voitte kinastella heidän kassaan. Missä se virhe oli? kiinnostaa minuakin kun se kolmas käppyrä oli niin heikko ettei sitä julkaistu siinä. Pysähtyneisyyden vallitessa sen julkistamisesta olis viety tekijät hoitoon suljetulle.
Saahan tähän jokainen laittaa omat kuvat tutkimuksesta miten on rahantulo kohentunut ja millä keinoin.
@aegolius, Pukkalalle on e-mail lähetä nyt äkkiä postia havaitusta virheestä. Onhan tuo ihan törkeää jotta laskee mitä sattuu. Onneksi tarkastus ja valvonta ei nuku.
Ihmiskunta ei ole luonut ainuttakaan kasvavaa siementä eikä ne ”jalostajat”. Luonto jalostanut ja on valikoinut nekin siemenet ~*milj. kertaa mistä valikoitte. Niille jotka ovat luomassa uutta puhtaampaa rotua on valmiit opit -30 luvun Saksasta ja siihen se tulos lopusta on filmattu.
Puuston ”sukupolvenvaihdos” aukossa vieraalla siemenellä hävittää sen perimässä olleen tiedon ja vieraslajilla voi olla kestämätön mahdollisuus selviytyä paikallisissa oloissa ilman avustusta. On hieman arka aihe.
Timppa, metsässä kasvatetut taimet eivät ole mitään alikasvoksia, vaan kehityskelpoisia luonnon taimistoja. Alikasvos on aika huono nimike (yleistys) kuvaamaan metsänhoidon tilannetta tällä kohtaa.
Pötyä höpistä ”kehityskelpoisista luonnon taimistoista”. Ne jotka ovat sattuneet valosta ja ravinnosta edulliseen paikkaan, ovat etukasvuisina ryhmänsä parhaita. Jos niitä ei perata aikanaan liiasta tiheydestä, vikaantuvat ja tuhoutuvat nekin. Männyt ja koivut eivät pääse alkuaan pitemmälle.
Kumulatiivisen tappion käyrän tulkinta -ongelma selitettiin kyllä Perkolle selvään , vaan ei tainnut mennä perille. (Avainasia siinä oli koron merkitys lopputulokseen).
>Kuten Pukkala huomauttaa Hesarin jutussa, korjuukulujen ero tasoittuu kiertoajan yli tarkasteltuna.
En ole Hesarin tilaaja, niin jää tämä herkkupala näkemättä. Huomauttiko Pukkala tekstin mukaan todella näin?
Kyllä siellä noin luki. Pukkala kertoi lisäksi oman metsänsä korjuukulujen olleen samat kuin varttuneen kasvatusmetsän korjuukulut olisi olleet. Niinhän se on koko kiertoajalle laskettunakin keskiarvona ; eroa tulee se n. 3,5-4 €/motti tasaikäisen metsän korjuun eduksi, se on helppo laskea.
2500 €:a uudistamis- ja th kuluihin oli myös mainittu. Ja että kuitupuuta ei kannata mo:n myydä. Olen paljolti samaa mieltä , että kalleimman mukaan kasvatettuja kuitupuita ei juuri kannata myydä. Kun niitä ei alunperin istutakaan kuin juuri min. määrän , niin ei tarvi sitten myydäkään paljon ensiharvennuksessa. Sopiva määrä riippuu sitten mm. kasvupaikasta, lämpösummasta ja puulajista ; kylvökin on usein yksi hyvä vaihtoehto .
Keskimäärin uudistuskustannus (bruttona) on n. 850 € , kun istutetaan esim. kuusta 1400 kpl/ha tiheyteen. th-kulut (varhaishoito + norm. th.) n. 360 € yht. Kemeran jälkeen. Kaikki kulut yhteensä n. 1200 € . Esim; Ero päätehakkuussa (jk/tasaik.) : 3,5 € x 300 m³ + 80m³ x 23 € = 2890 € . 2890 – 1200 € = 1690 € . Se summa jää kasvamaa korkoa , kun taimikko kasvaa tai v.ehtoisesti jk metsä kasvaa (80 m³/ha) odotellen seuraavaa harvennusta. 20 vuoden päästä erotus korkoineen (4 % korkokanta) olis n. 3700 € +taimikon arvo. Silloin pitäisi jk metsästä saada n. 100 mottia puuta (t/k 6/4) korjattua jotta tilanne olisi ” tasan” . Mutta taimikko onkin jo 20 vuodessa kasvanut arvoa sen korkotuoton lisäksi aika paljon lisää ( 20 v. taimikon arvo ~ 3000 €/ha) ja metsä jatkaa hyvää kasvuaan seuraavat ~ 40-60 vuotta.
Nyt kaikki lukutaitoiset/laskutaitoiset metsän kasvatuksesta jotain ymmärtävät voi miettiä miten kehittyy tod.näk. tuosta eteenpäin kannattavuusero todellisuudessa kiertoaikana.
Puuki: ”Korkotekijästä: laskentakorko pitää olla realistinen eikä luulla että, kun laitan laskentakoroksi vaikka 8 % ,niin se saavutetaan , kun menoja vain vähennetään sopivasti. Se on ollut ilm. monella vaikea käsittää miksi lopputulos ei parane vaikka paperilla %-tuotto olisikin huippuluokkaa.”
Mitä, mitä, mitä! Tuosta kirjoituksesta saa kummalisen käsityksen Puuki sinun korkoajattelustasi metsätaloudessa. Mikä realistinen korko? Toiselle se on pikavippikorko ja toiselle nolla.
Metsänomistajan kannattaa pitää metsässä pääomaa, joka tuottaa vähintään sen suhteellisen tuoton, minkä vastaavalla riskillä saisi muualta tai joutuu masamaa velan korkoa jne. Realismi on aika erilaista eri omistajille.
Se on itsestään selvää, että tuotto euroa/ha vuodessa pienenee jos laskentakorko on korkea, mutta näin voidaan silti saadaan kokonaistaloudellisesti huomattavastikin parempi tulos.
Tein aikanaa KHO:lle taulukon ja käppyrät kuinka metsästä saatava varallisuuteni kehittyy eri metsänkäsittelyvaihtoehdoissa. Tapauksessani minun olisi pitänyt edelleen kasvattaa prosentin tuotolla olevaa vanhaa männikköä edellee 30 – 40 vuotta. Yksinkertaisella matematiikalla oli osoitettavissa, että järkevällä tavalla toimien varallisuus voi olla kymmenkertainen metsään edelleen kasvattamiseen verrattuna. Tai hakuusta saatavissa oleva tulo lainaamalla, metsävarallisuus olisi syöty kokonaan ja jäljellä oleva velka huomattava, kymmenien vuosien päästä tehtävän hakkuun jälkeen. Heti hakatussa vaihtoehdossa olisi lisäksi 30 – 40 vuotias uusi metsä ja toisessa vaihtoehdiossa paljas maa.
Metsä on osa kokonaisuutta ja se on taloudellisesti ajattelevan otettava huomioon. Yksin metsää tuijottamalla ei voi tietää, miten olisi taloudellisesti järkevä toimia.
Saa jk-metsästä 100-140 m3 jo 8 -12 vuoden välein. Tässä säässä seuraavat 40 – 50 vuotta lisää neljä – viiskertaa. Taimikon ensimyyntivero on miinusta ja se kemeran lahja saattaa olla viimeinen. Pitäis olla varautunut vastustajaan. Rahaton kärvistely näkyy tamppaajan naamasta.
Jotkut laskee korkojen kanssa ja ne jotka ei sitä ymmärrä menettää sen! Miksi ovat sellaisen sinne käyriin laittaneet. Huomauttakaa tutkijoita jotta korko on poistettava ja kasvuaikaakin on korjattava. Onnellisia saatte olla vaikka ette tajua kusetusta tai ymmärrätte kaiken mutta väärin.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.