”Avohakkuu on kuin pissaisi talvella housuunsa”
Saksan malliin lopullinen ratkaisu niitä yli puolen hehtaarin aukkoja enään tehrä, ilman sanktioita, tuholainen.
Joo , pienentää. Mutta eroa jää silti n. 3,5- 4 € /motti. Riippuu tapauksesta miten paljon mutta suurinpiirtein tuon verran. Mutta se on keskiarvo/kiertoaika. Vaikutus pitäisi laskea siten kuin se todellisuudessa tulee. Eli päätehakkuussa eroa tulee heti melko paljon ja jk:n pystyyn jäävät puut lisäksi ”verottaa” sen hetkistä kantorahatuloa.
Yksi huomioitava seikka on se että jos siirrytään laajasti jatkuvapeitteiseen malliin, hakkuiden kokonaispinta-alaa joudutaan kasvattamaan saman puumäärän keräämiseksi suuruusluokaltaan ainakin 100-150 tuhatta hehtaaria.
Kun jatkuvassa kasvatuksessa kasvu romahtaa, että puuta löytyy enää vaikkapa 50 m3/ha korjuukertaa kohtaan, niin 70 miljoonan m3:n karäräämiseen tarvitaan 1,4 miljoonaa ha. Puolet Suomesta kasvaa niin huonosti, eettä Oulujoen eteläpuolelta pitäisi n 10 miljoonan hehtaarin alalta kerätä jk-puuta vähintään miljoonan hehtaarin alalta vuodessa. Jokainen vähänkin asiaa ymmärtävä oivaltaa, että tämä on mahdoton yhtälö.
Koko tämä jatkuva kasvatus keskustelu on niin typerää, ettei insinööri ymmärrä
” Jaksollisen mallin ensimmäisissä harvennuksissa korjuu on kallista joten keskiarvoksi voi muodostua sama kuin jatkuvassa mallissa.”
Juu,toisaalta jatkuvan kasvatuksen ensimmäisissä harvennuksissa korjuu on halpaa mutta kallistuu seuraavilla kerroilla.Jostain syystä jatkuvan kasvatuksen korjuukustannukseksi ja tuottavuudeksi lasketaan aina jaksollisesti kasvatettujen metsien yläharvennusten mukaan.
Niin lähteekö siitä 50:tä mottiakaan näivettyneestä hatelikosta?
Jos tämän suhdanteen tukki- ja kuitumäärät olisi pitänyt haalia jk:n aloja kierrellen, täyttyisikö terminaalit ja junat vaaditussa aikataulussa? Korjuukertoja harvennuksissa on 2-3 jaksollisessa, jonka jälkeen avossa sato lähtee metsästä kelissä kuin kelissä.
Vertailut voidaan tehdä näyttämään sitä tulosta mitä halutaan. Niihin ei ole paljon luottamista.
Esim. ”Miten jk:ta ja tasaikäiskasvatusta voidaan vertailla”- esitys (muutaman vuoden takaa) sisältää muuttujia joista ei ota erkkikään selvää (no ehkä joku erkki) . NNA- kaavojen pyörittelyä , ne on selviä juttuja lopulta. Mutta mitä meinataan , kun jk:ssa on laskettu tulot kantohintojen mukaan ja tasaikäisessä tienvarsihintojen mukaan ? (Esim tukin tv-hintana 60 € ; senhän saa jo kantohintanakin) . Sitten kulut : istutuskulukustannus 1500 €/ha . Ei ainakaan meilläpäin muodostu noin suureksi. Kuluja ei jk:ssa tule yhtään; ei pidä paikkaansa sekään useimmissa tapauksissa. On toki mainittu että vertailu on yleisluonteinen eikä koske jotain tiettyä kohdetta . Mutta jotain outoa tuossa silti on.
Pukkala kertoili kerran eräässä esityksessään, että ottakaa itse selvää, jos vaikuttaa jokin asia epäselvältä. Minä otin itse selvää ja sain erilaisia lopputuloksia kuin professori oli saanut.
Ilmaston lämpenemisen takia muuttuneissa olossa kehotetaan nykyisin yleensä tekemään kuusikoihin vain 1 harvennus ennen päätehakkuuta . Se ei sovi jk:een eikä käytäntöön nykyoloissa useimmissa tapauksissa.
Voihan asioita perustella vaikka näivettyneillä hatelikoilla tai Timpan kasvunsa päättäneillä tai Puukin vertailuilla. Mistä niitä puita pitää haalia, samaan tahtiin harvennuksia tulee ja avohakkuu, niin myös jatkuva peitteisessä. Ei taida pinta-alat paljoa lisiä?
Kyllä se on vaan eri asia kasvattaa jalostettuja taimia mättäissä perattuina ja myöhemmin monen harvennuksen jälkeen jäljelle jääneitä parhaita puita kuin kitukasvuisia alikasvostaimia ja niistä yläharvennuksilla valittuja heikoimpis yksilöitä.
Voi perustella myös kitukasvuisilla alikasvostaimilla. Kysymys ei ole kitukasvuisista alikasvoksista, vaan kehityskelpoisista luonnon taimista, joiden kasvu on rinnastettavissa viljelytaimiin. Tutkimuksen mukaan luonnontaimien osuus 4/5 osaa.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.