› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 961 - 970 (kaikkiaan 2,293)
1 2 3 … 96 97 98 … 228 229 230

  • Aukon tuottomenetelmät

    Sent on: 24.7.2023, 14:36

    Merkitty: 

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

    Tekijä
    Perko
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Jovain 6.3.2024, 08:13

    Eihän jk metsiä ole myytävänä, sillä vanha ylimenokauden siirtymä on tuottanut vain jaksottaisen metsiä. Tuosta sädemetsän seurannasta, sopii jaksottaisen metsiin ja siinä mielessä jaksottaisen metsiä voidaan pitää myös jk metsinä. Ei ole mikään huono vaihtoehto, saadaan jatkuvuutta ja joustoa metsänhoitoon ja metsän tuoton siitä kärsimättä. Peitteinen metsänhoito tekee tuloaan joka tapauksessa, se antaa vaihtoehtona eväitä taimettumisen ja metsän uudistumisen ongelmaan. Eihän jk metsä voi olla vielä hallinnassa, pitkän jaksottaisen siirtymän jäljiltä.

    Visakallo 6.3.2024, 08:22

    No mikähän se arvoluokka nyt mahtaa taasen olla? – Kerro vähän tarkemmin Perko siitä!

    A.Jalkanen 6.3.2024, 08:31

    Pitkä jaksollisen metsätalouden kausi on uudistanut metsiä ja valopuiden (mänty ja lehtipuut) osuus puustosta on kasvanut. Lehtipuuvaltaisia kuten varttuneita koivikoita ja haavikoita olisi kyllä vieläkin enemmän, ellei niitä olisi järjestelmällisesti poistettu viime vuosikymmeninä ja suosittu kuusta. Sekametsien valoisuus on mahdollistanut nykyiset erirakenteiset metsät, joissa kuusi on uudistunut valopuiden alle. Toisaalta alaharvennus ja tiheänä kasvattaminen on poistanut erirakenteisuutta ja heikentänyt edellytyksiä siirtyä jatkuvaan malliin.

    Perko 6.3.2024, 08:53

    Visakallon päässä arvoluokkajakauma  ei näe metsässä puita!  aukko- jakauma hävitti   *myynnistä reilun  kolme  mottia/v   per ha,  noin  on .  Outo  pimennys porukalla kun ei ymmärrä mitä  on ostanut.  * korjattu 10:24

    Visan salainen ase;  arvoluokka-  vai oliko ikäluokkajakauma niin mihin ne  tekstit katosi.  Joku toinen   halusi kait ostaa noita.

    Visakallo 6.3.2024, 09:17

    Vaikuttaa nyt siltä, ettei minun tarvitsekaan ymmärtää noita Perkon ”luokkia”. Riittää, että olen omiin päätöksiini ja tekemisiini tyytyväinen. Metsäni ovat kasvaneet yli 7 m3/ha/v 40 vuoden ajan, ja olen saman verran päässyt niistä myös puuta myymään. Jos Perko on onnistunut paremmin, ei se ole minulta mitään pois.

    Puuki 6.3.2024, 12:08

    Aukon tuotto kasvaa, kun viljellään tavallista vähemmän puita/ha  istuttamalla.  Alussa tietysti lasketaan mukaan paremman kantohinnan tuoma etu suhteessa harsintaan.  Mutta laskettua tulosta voidaan parantaa edelleen, kun vähennetään uudistusmenoja.

    Istutus kustantaa bruttona n. 76 snt/taimi maan muokkauksineen.  Taimen kasvatus esim. 100 l ensiharvennuspuuksi voi kestää 30 vuotta. Silloin puusta pitäisi saada n. 33 €/kiinto jotta ei tulisi persnettoa. (5% korko). Siihen auttaa esim. kun puolitetaan uudistuskulut.  Ensimmäinen hakkuu tehdään ehkä vähän myöhemmin mutta siinä saadaan jo tukkipuuta.

    mehtäukko 6.3.2024, 15:57

    Montako uutta jk-vakuuttunutta lienee löytynyt näiden vatvomisten aikana,- tuskin yhtään? Ja kuka olisi se vuorineuvos, joka perustaisi sahan saati biotehtaansa jk:n puuntuotannon varaan? Ei kukaan.

    Kun puunjalostusta on ja toimii jaksollisen lisääntyvän puuvarannon turvin, sopii joukkoon siivellä jk-kapulatkin. Toisin ollen koko metsätalous voisi olla mahdottomassa yhtälössä.

    Kalle Kehveli 6.3.2024, 16:12

    Ei JK metsiä osta kukaan. Joudut ne heti uudistamaan ja käteen jää vain kuluneet rukkaset.

    kim1 6.3.2024, 16:50

    Itseasiassa nämä kaksi nimimerkkiä ovat parhaita aukkohakkuu menetelmän puolesta puhujia….,kenties joku on voinut suunnitellakkin jk menetelmään siirtymistä,mutta aikansa lukeneet,näitä jk kasvatuksen viesti ketjuja,ovat tulleet toisiin ajatuksiin…,joku voisi todeta..,että järki voitti…,heh

    suorittava porras 6.3.2024, 17:07

    ?

Esillä 10 vastausta, 961 - 970 (kaikkiaan 2,293)
1 2 3 … 96 97 98 … 228 229 230