Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 931 - 940 (kaikkiaan 2,286)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • Nostokoukku

    Tuossa naapurikylässä oli myynnissä kuuden rivitalon ja 30 asunnon taloyhtiö myynnissä. Tarjouksia tuli kolme, 50-500 €. Itselle soitti viikko sitten vakuutusyhtiön rouva ja halusi pitkästä aikaa kartoittaa kiinteistöjen arvoa vakuutuksia varten. Kysyi minkä arvoiseksi katson asumani 24 vuotta vanhan talon. Vastasin mielestäni rehellisesti: tontin arvo vähennettynä purkukustannuksilla.

    mehtäukko

    Olen n- koukulle toista mieltä. Arvostakoot muut markkinat miinusta miten paljon hyvänsä,mutta jos asuja asuu elakkeella 20-30 vuotta talossaan, ja jopa ”nauttii” siitä, arvo on riittävä.

    Nostokoukku

    Tunne-arvoa talollani minullekkin on, ei käy kieltäminen. ”Hartiapankilla” itse 80 % rakennettu, vain putki- ja sähkömiehet olivat vieraita. Mutta jos menet esim. lainan vakuudeksi tarjoamaan, arvo on edellä mainitsemani. Onneksi tuli ostettua aikoinaan vähän metsääkin. Sen arvo on säilynyt täällä kadotuksessakin. Ja arvo näin rajusti heiluvan energian aikana vain nousee, saa nääs ilmaista polttopuuta. Aarre -lehden kolumnisti juuri kirjoitti, että tammikuussa kuutiolla puuta tienasi parhaimmillaan 5 000 €.

    Visakallo

    Keskustelu tuntuu nyt hieman rönsyilevän eri sijoitusmuotoihin. Palataanpa metsään. Paljon näkee kyllä laskelmia metsätilojen tulevista tuotoista, mutta yllättävän vähän kerrotaan jälkilaskennasta. Se on yrityselämässä kuitenkin yksi tärkeimmistä asioista. Sieltä saa toteutuneet tulot ja menot, motit ja arvot, joten oletuksia ja ennusteita ei tarvitse tehdä, ja se antaa myös selkänojaa tuleviin ratkaisuihin. Minkä tyyppisillä hankkimillanne metsäpalstoilla olette tehneet parhaita tai huonoimpia tuloksia? Miten teette jälkilaskennan?

    KeMeRat

    Katsoo vaan onko tilan arvo euroissa sama kuin se oli markka-aikaan. Niin ne talousnerot toimii.

    Tolopainen

    Miten Visakallo on tuhertanut noiden kauppojen kanssa 40v ja jättänyt metsiin vielä tuhansia kuutioita puuta, josta perikunta joutuu turhaan maksamaan perintöveroja.

    MaalaisSeppo

    KeMeRat:in linjolla. Markka-aikaan tilani ostin. Nyt sen arvo on euroina sama kuin markka-aikaan. Puutakin myyty hieman ostohintaa enemmän nettona.

    Nyt energiapuusavottaan. Keli mitä parhain. Hintakin hyvä ja Metka-tuet päälle.

    Visakallo

    Tolopainen säveltää nyt ihan omia juttujaan. Omaisuudestani on siirtynyt jo merkittävä osa nuoremmalle polvelle, ja loputkin lähiaikoina. Verosuunnittelu on kieltämättä ihan kannattavaa.

    Perko

    Esimerkkistä    nähtävästä tappio  on raaka opetus jonka olis hyvinkin  ennakkoon laskennalla välttänyt.  Himojen ja halujen seassa pöyriessä  tulee  niitä k– si-päisiä tuloksia.  Ensimmäisen  10 v aikaan olis nähnyt  lopun häämöttävän.  3,5 m3 / v  myynnillä  korjaus  on lähes mahdoton.    Laskemalla parituntia  tai vaikka  päivän olis  välttynyt  harmilta ja  turhalta raatamiselta.

    A. J .  Korkoja  ja kursseja   voi  olla jälkeenpäinkin  ehkä hankala hallita.

    A.Jalkanen

    Tarvittava myynnin määrä riippuu siitä paljonko metsässä on rahaa sijoitettuna. Jälkiviisaudessa ja etukäteisviisaudessa on ongelma: mitä korkoa käytetään ja miten rahan arvon muutokset huomioidaan laskennassa?

Esillä 10 vastausta, 931 - 940 (kaikkiaan 2,286)