Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 901 - 910 (kaikkiaan 2,152)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • Visakallo

    Ei kait nyt kukaan oletakaan, että jk-metsät tulisivat omistajilleen jotenkin vastikkeettomasti?

    Perko

    Tarkennukseksi:  laskin tasaikäiskasvatuksen tuottoa  eikä jk:lla  ollut  asiaan mitään tekoa.

    (puunmyyntitulo – ( puunostot+ menot) )/  ha / v   =   vuosituotto

    Kyselyyn:  Metsäsi myyntihinta  sovi ostajan kanssa  en ole haavettasi  hävittänyt enkä muuttanut.  Haaveet  eivät näyttäydy missään.

    — Omassa  yrityksessäni ovat toiset laskutavat ja ajat tapahtuma tuottokorkojen kanssa.   Puubisneksessä on tavoite välttää 40 vuoden  rahattomia pitkäaikaisia romahduksia.  Tästäkin   treenistä saa hyvän opin.   Pitää etsiä virheet, löytää keinoja  joilla  vastaavat  hairahdukset välttää ja saavuttaa  taloudellisen  tavoitteensa.

    Visakallo

    Jos olet Perko sisällyttänyt tilan ostohinnan laskelmaasi, niin entä sen nykyinen myyntiarvo? Miten se näkyy yhtälössäsi?

    Lasketko jk-metsät samalla kaavalla?

    Tolopainen

    Onko se metsäpalsta myynnissä vai mihin sitä nykyarvoa tarvitaan.

    Visakallo

    Ei ole myynnissä, mutta eikös kaikille sijoituksille ole olemassa nykyarvo. Se auttaa aika paljon hahmottamaan sijoituksen kannattavuutta.

    Visakallo

    Perko: ”Omassa  yrityksessäni ovat toiset laskutavat ja ajat  tuottokorkojen kanssa.”

    Tätähän ollaan koko ajan sinulta Perko kysyttykin. Eihän näillä vertailuilla ole oikein mitään virkaa, jos emme käytä samoja laskentatapoja, emmekä huomioi tasapuolisesti todellisia kuluja ja tuloja. Tämä ongelma on ollut koko ajan jk-markkinoinnissa.

    Visakallo

    Nämä metsätilojen pitkän ajan tuotto- ja kannattavuuslaskemat ovat ihan mielenkiintoisia. Lasketteko ne samoin kuin Perko, -vaiko jollain muulla tavalla?

     

    Panu

    Lasken sijoitetun pääoman tuottoa. Perkon yhtälön ”puunostot” ilmeisesti laskee tilan ostohinnan kuluksi. Jos näin tekee niin tilan arvon kasvu pitää muistaa laskea tuloksi. Tosin ei siitä varmaan saa järkevää yhtälöä niinkään. Tilan arvo on sijoitettu pääoma ja sille voi laskea tuottoa, jota syntyy joka vuosi kun puut kasvavat.

    Esimerkki kassavirtaa laskeville: Ostan tilan hintaan 100 000€ ja myyn sen 4 vuoden kuluttua hintaan 120 000€ tekemättä yhtäkään puukauppaa. Tilan arvon kasvu perustui puuston 5% arvokasvuun. Perkon yhtälöllä tein raskaan tappion, silti minulla on nyt käteistä 120 000€ kun sitä 4 vuotta sitten oli 100 000€. Laskelmassa ei ole huomioitu veroja, jotka tietysti nakertavat kaikkea voittoa.

    Tolopainen

    Visakallokin on kiinnostunut virtuaalivoitoista kuten useimmat piensijoittajat. Ei niitä todellisuudessa kuitenkaan makseta. Jos kaikki laittaisivat huomenna metsäsänsä myyntiin, ei niille löytyisi ostajia ja hinnat romahtaisivat. Suuren laman aikana 1930-luvulla tiloja myytiin yhdellä markalla.

    Visakallo

    Tässä toinen esimerkki. Minkälaisen tuoton sille saa laskettua?

    Metsätila 80 ha. Päijät-Häme

    Ostohinta 1984: 340 000 markkaa.  11 600 m3. Keskikuutio 145 m3/ha

    Puuta myyty 40 vuoden aikana 23 000 m3.

    Puuntuotannon kulut: 9%.

    Tämän hetken hinta-arvio 550 000 euroa. 11 840 m3. Keskikuutio 148 m3/ha

Esillä 10 vastausta, 901 - 910 (kaikkiaan 2,152)