› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 2,326)
1 2 3 … 8 9 10 … 231 232 233

  • Aukon tuottomenetelmät

    Sent on: 24.7.2023, 14:36

    Merkitty: 

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

    Tekijä
    Perko
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen 31.7.2023, 09:53

    Visakallon huipputuotokset. Kiertoaikana 65 vuotta myytiin harvennushinnoilla kuusitukkeja 102 mottia ja kuitua 98 mottia. Päätehakkuuhinnoilla myytiin tukkia 604 mottia ja kuitua 53 mottia. Keskikasvu 13 m3/ha vuodessa, puuston kasvu kokonaisuudessaan 65 vuoden kiertoajalla 850 m3. Kantohinnat: kuusitukki 70/60 euroa, kuusikuitu 30/25 euroa avohakkuussa/harvennuksissa.

    Vuodet 0 – 20. Ensiharvennustulot yhdistetään tässä 2. harvennukseen vuonna 40.

    Vuodet 0 – 40. Alkusijoitus 2000 euroa, sijoitusaika 40 vuotta. Puusto vuonna 40 yhteensä 300 m3, jonka arvo on (varovaisesti arvioidulla tukkiprosentilla 65 %) tukkia 200 m3 x 60 euroa (12000) + kuitua 100 m3 x 20 euroa (2000), yhteensä 14000. Tuotto vähintään 5 % ennen veroja alkusijoitukselle 2000.

    Vuodet 40 – 65. Harvennustulot esimerkiksi puolet kokonaiskasvusta eli 7000. Kasvamaan jäi puolet eli myös 7000 euron arvosta puuta. Päätehakkuussa myynti pyöristettynä tukkia 600 mottia x 70 euroa (42000) ja kuitua 50 mottia x 30 (1500), yhteensä 43500 euroa. Metsään jäänyt 7000 euroa kasvoi viimeiset 25 vuotta korkoa 7,5 %.

    Vuodet 0-60. Tulot kokonaisuudessaan 50500 euroa. Korko 65 vuodelle?

    Puuki 31.7.2023, 10:01

    Minusta paras laskutapa on laskea milloin uudistuskulut on kuitattu pois alussa. 20 vuoden päästä e-puuhakkuussa tai sitten loput vasta 2. harvennuksessa.    Kokoajan lasketaan siis erotusta ja koron  korkoa sille.        Eri asia jos verrataan jk:n hakkuun tulosta tasaikäiseen samalla paikalla; silloin pitää laskea lähtötilanteen tuloero mukaan. Eli päätehakkuun etu vs jk:n hakkuutulot.   Molemmissa tavoissa sama korkotaso joka riippuu mm. kasvupaikasta ja mahdollisesta lainakorosta.

    mehtäukko 31.7.2023, 10:50

    Laskelma osoittaa hyvin pitkälle jaksollisen tilanteen. Tuo ehkä parhaassa neljänneksessä? Jk:ssa tauti-, ja tuhoriskit sekä korjuuhaasteet pudottavat sen auttamatta kirppumarginaaliin.

    Visakallo 31.7.2023, 11:48

    Päätehakkuun tukin hinta oli yli 80 euroa, mutta tuo 70 euroa varmaan kuvaa paremmin valtakunnan tasoa.

    A.Jalkanen 31.7.2023, 13:02

    Yritin vähän tasoittaa tukkiprosenttia ja kantohintaa ettei joillekin tule niin paha mieli. Ensi vuonna ei ole enää 80 euroa. Tosin kova inflaatio huomioiden ehkä tulisi olla.

    Visakallo 31.7.2023, 13:06

    Sen olen kyllä huomannut, että jotkut pahoittavat täällä mielensä jo aivan normaalista metsänhoidostakin. Mitähän tapahtuisi, jos alkaisin kertoa niistä paremmin kannattavista liiketoimista?

    Perko 31.7.2023, 18:18

    <p>Avonaisen metsämaan hoitoa  rahallisesti tuottavampaa  on  pitää metsässä  myyntiin arvokasvussa olevia puita,  Kolmella myyntikerralla ja sijoitettuna  saldo kasvaa  30 vuodessa  temppuilutta  jo 30 000 € .    Mahdollisuuksia on monia  tuottamattoman ajan hävittämiseen,  ” aika on rahaa”!</p>

    Visakallo 31.7.2023, 18:34

    Perko 30.7.2023, 23:11: ”Tämä oli nyt tässä!”

    Nukuttuaan yön yli, Perko tulikin toisiin ajatuksiin.

    Tervetuloa takaisin palstalle!

    Puuki 31.7.2023, 18:39

    Kuusikoissa on pyrkimyksenä vähentää kiertoajan harvennuskertoja eikä lisätä niitä. Nykyolot puoltaa niiden vähentämistä, ei lisäämistä.    Muistuu mieleen vanha tutkimus jk-metsien tyvilahosta.  12 -80 % taimista oli tyvilahosta tartunnan saaneita laajoissa tutkimuksissa.

    mehtäukko 31.7.2023, 18:55

    ”…Avonaisen metsämaan hoitoa  rahallisesti tuottavampaa  on  pitää metsässä  myyntiin arvokasvussa olevia puita..”   Ontuva väite.

    Toimeliaassa metsätaloudessa metsämaa ei ole avonaisena vuottakaan.Prof Kärkkäisen opein viimeisellä puukuormalla jo muokkauskone tulee vastaan. Samalla voi tekaista varsitietä ja laittaa vesitalous kuntoon. Jk:ssa puista murto-osa voi olla arvokasvussaan.

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 2,326)
1 2 3 … 8 9 10 … 231 232 233