Visakallon huipputuotokset. Kiertoaikana 65 vuotta myytiin harvennushinnoilla kuusitukkeja 102 mottia ja kuitua 98 mottia. Päätehakkuuhinnoilla myytiin tukkia 604 mottia ja kuitua 53 mottia. Keskikasvu 13 m3/ha vuodessa, puuston kasvu kokonaisuudessaan 65 vuoden kiertoajalla 850 m3. Kantohinnat: kuusitukki 70/60 euroa, kuusikuitu 30/25 euroa avohakkuussa/harvennuksissa.

Vuodet 0 – 20. Ensiharvennustulot yhdistetään tässä 2. harvennukseen vuonna 40.

Vuodet 0 – 40. Alkusijoitus 2000 euroa, sijoitusaika 40 vuotta. Puusto vuonna 40 yhteensä 300 m3, jonka arvo on (varovaisesti arvioidulla tukkiprosentilla 65 %) tukkia 200 m3 x 60 euroa (12000) + kuitua 100 m3 x 20 euroa (2000), yhteensä 14000. Tuotto vähintään 5 % ennen veroja alkusijoitukselle 2000.

Vuodet 40 – 65. Harvennustulot esimerkiksi puolet kokonaiskasvusta eli 7000. Kasvamaan jäi puolet eli myös 7000 euron arvosta puuta. Päätehakkuussa myynti pyöristettynä tukkia 600 mottia x 70 euroa (42000) ja kuitua 50 mottia x 30 (1500), yhteensä 43500 euroa. Metsään jäänyt 7000 euroa kasvoi viimeiset 25 vuotta korkoa 7,5 %.

Vuodet 0-60. Tulot kokonaisuudessaan 50500 euroa. Korko 65 vuodelle?

Laskelma osoittaa hyvin pitkälle jaksollisen tilanteen. Tuo ehkä parhaassa neljänneksessä? Jk:ssa tauti-, ja tuhoriskit sekä korjuuhaasteet pudottavat sen auttamatta kirppumarginaaliin.

Yritin vähän tasoittaa tukkiprosenttia ja kantohintaa ettei joillekin tule niin paha mieli. Ensi vuonna ei ole enää 80 euroa. Tosin kova inflaatio huomioiden ehkä tulisi olla.

Kuusikoissa on pyrkimyksenä vähentää kiertoajan harvennuskertoja eikä lisätä niitä. Nykyolot puoltaa niiden vähentämistä, ei lisäämistä.    Muistuu mieleen vanha tutkimus jk-metsien tyvilahosta.  12 -80 % taimista oli tyvilahosta tartunnan saaneita laajoissa tutkimuksissa.