Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 861 - 870 (kaikkiaan 2,262)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • Reima Muristo

    visva on pihalla kuin lumiukko kun on kyse taloudesta tai yleensä mistä vaan. Ei  inflaatio vaikuta jatkuva/jaksollinen vertailuun. Laskekaa vaikka horoskoopilla, lopputuloksen tarkkuus on sitten samaa luokkaa.

    Visakallo

    Ehkä Huskun ja Reiman olisi syytä muistaa, että ehdin harjoittaa metsätaloutta markka-aikana jo kauemmin kuin nyt euroaikana. Ottakaa tämä metsänarvolaskuissanne huomioon.

    Husq165R

    Vähän näyttää olevan talousasioissa ulkokehällä, juu. Mikrotalous taitaa olla jokseenkin hallinnassa, ja hyvässä jamassa. Kun autoakin vaihtaa välillä ja Tallinnassa käyty. Ei ole jäänyt epäselväksi. Makrotalouden puolella näyttäisi olevan vielä opiskelun tarvetta.

    Visakallo

    No, teeppä Husse perässä ne liikkeet mitä olen tehnyt, niin jatketaan sitten pilvenreunalla keskusteluja.

    Husq165R

    Niin. Mitenhän ne markka-aikana tehdyt liikkeet nyt sitten vertautuu tuohon usein toistettuun väitteeseen: ”tilan arvo sama, mutta lopussa mk:n sijaan €. Salainen markasta €uroon muuntokertoimen manipulointi ehkä. Oletus inflaatiosta nolla ml. niitä salaisia ja jännittäviä ”muita vaikutuksia”.

    Taitaa mennä kovasti ja korkealle supo ja salaliitto -osastoille nuo talousymmärrykset.

    Reima Muristo

    visvan talous on täynnä pilviunelmia ja muuta höttöä. Tekee vaikka mitä liikkeitä, niin maan vetovoima palauttaa maan kamaralle pilvenreunalta.

    Visakallo

    Eiköhän metsätilan arvon määrää se, miten sitä on hoidettu ja hakattu, ja mitkä ovat kulloisetkin puu- ja metsätilamarkkinat. Rahayksikkö on vain laskentaväline.

    Perko

    Tuli vaan mieleeni, että  kun on 40 vuotta sitten ostanut  puuta velaksi / maksanut  ja myynyt välillä siitä  28 %  tukkiosuudella tilanne ei just ole  saldossa muuttunut.  Laskukaava on :   laittaa allekkain ne  myynnit ja ostohinnan niin erotus  ( tarkkana onko + vai miinus) ja siitä  jakokulmaan 40 v  / 26 ha  =  vuosituotto / ha ..   Voip olla, että laskin aiemmin  väärin ja niin se  onkin.  Vetoan puutteellisiin tietoihin.

    Pinta-ala verotus  on tuossa tappauksessa  Paha!

    Visakallo

    ”visvan talous on täynnä pilviunelmia ja muuta höttöä.”

    -Tuohon nähden olen kyllä pärjännyt taloudellisesti hämmästyttävän hyvin!

    Visakallo

    Mistähän Perko tuon 28% tukkiosuuden mahtoi saada?

    Mietipä Perko tuon tilan arvoa nyt kun myyn sen. Kaikki puunmyyntitulo 40 vuoden ajalta on ollut bonusta.

Esillä 10 vastausta, 861 - 870 (kaikkiaan 2,262)