Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 841 - 850 (kaikkiaan 2,292)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • Visakallo

    Lopeta Perko jo tuo venkoilu ja näytä laskelmasi.

    A.Jalkanen

    Professori Hantulan yhteenveto taloudellisesti merkittävimmistä metsätuhoista (linkki). Tuhoja kohdistuu mäntyynkin, mutta lumituhojen määrä vaihtelee suuresti vuodesta toiseen. Kuusta kuitenkin pidetään ilmaston muuttuessa vielä jonkin verran riskialttiimpana kuin mäntyä, mm. koska se kärsii pintajuurisena enemmän kuivuudesta. Sekametsästrategia voisi olla hyvä tapa edetä.

    https://tapio.fi/wp-content/uploads/2021/02/Paivitetty_Hantula-Loppuseminaari-Metsapolitiikkafoorumi.pdf

    Visakallo

    Niin Perko, miten päädyit siinä minun esimerkissäni 47 euroon/ha?

    Timppa

    On se varmaan toivotonta inttää Perkoa ja Jovainia vastaan.  Yritetään kuitenkin.

    Nämä ovat metsäsuunnitelman lukuja, ja perustuvat siis metsäntutkimuksen arvioon kasvusta:

    Kuvio 1 runkoja 787 kpl/ha, pituus 16 m, 178 m3/ha, kasvu 13 m3/ha/v

    Kuvio 2 runkoja 769 kpl/ha, pituus 19 m, 231 m3/ha, kasvu 13 m3/ha/v

    Kettusen/Perkon/Jovainin taulukko antaa kasvuksi 7 m3/ha/v.

    Tapion taulukkoa käyttäen saadaan sellaisen metsän kasvuksi, jossa on 200 runkoa/ha 4,3 m3/ha/v. kun em taulukko antaisi saman 7 m3/ha/v.

    Anteeksi vaan, mutta olette täysin harhateillä metsien tavasta kasvaa.

    Visakallo

    Taisi Perko lähteä taas siikaverkoille.

    A.Jalkanen

    Jos 200 runkoa/ha tuottaa 4,3 m3/ha/v, niin yhden puun tulee kasvaa 21,5 litraa vuodessa ja jos 7 niin 35 litraa vuodessa. Onnistuu kyllä, jos on hyvät säteet kasvuissa ja suuria puita. Tapion 30 vuotta vanhat taulukot voivat muuten antaa pikkasen aliarviota nykyisiin hyvin hoidettuihin metsiin ja varsinkin viljelytaimikoihin jotka perustetaan jalostetulla siemenellä.

    Tolopainen

    Meillä päin varttuneet männiköt ei kasva kuin 10l/ha per puu. Jotta kannattaa laittaa jäitä hattuun.

    Nostokoukku

    Eikös ne suuret puut käydä napsimassa pinoon jk-metsistä?

    Panu

    Näinhän se JK:ssa pitäisi mennä, yläharvennuksin poistetaan isoimpia puita.

    Luin juuri tämän ketjun avauksen ja sen teksti näyttäisi olevan kokonaan lainattu jostain muusta ketjusta. Tämän ketjun idea ei minulle auennut.

    Perko

    Kävin vapauttamassa vanhan hallitsijan!

    Totta on Panun  havainnot. Aiheeseen myös  kirjoittavat useat JK  kiinnostuneet  häiriköt ja eivät pysy avohakkuilla tamppauksen jälkeenkään.  Haitatakseen   ovat  kertomassa   oletuksia  varmana tietona.   Minua todella  kiinnostaa  tasaikäisen  saaminen  jotenkin tuottavaksi menetelmäksi  ja päästä osaltani siitä irti.  Aloitukseen keräsin  aitoja näkemyksiä miksi ja mistä tasaikäiset metsät osaltaan ovat kasvaneet.

    — Non niin,  Tolopaisen kommenttiin   kerron  matemaattisena  kasvun ihmeenä.  Kun  puu tuosta leuanalta on 24 cm ,  3 mm lustolla turpoaa puu 24 litraa /v ,  27 cm   36 litraa /v  .   Jos kasvussa olisi vain  noita 23 –  27 cm   245 kpl/ ha  puita niiden kasvu 3mm lustolla  on ~ 7 m3 /v.    Mutta  26  cm  4 mm lusto   pudottaa jyrkästi kpl tarvetta 7 m3  mittaan vuodessa.    Noissa  kerrosmetsissä on tapana olla  tuon myyntipartin lisäksi jo  reilusti muuta kasvuakin.    You know!      Myyntiin perustuva tavoitteellinen metsänkäsittely  on maassamme pitkälti unohdettu juttu.

     

Esillä 10 vastausta, 841 - 850 (kaikkiaan 2,292)