Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 831 - 840 (kaikkiaan 2,292)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • Perko

    ”Kettusen taulukko on siis puhdas laskuharjoitus ilman mitään yhteyttä todellisiin metsänkasvuihin”   — johan se kolahti insinöörillekin. Noin  metsä voi  tuottaa.  Puun hinnan kun päivittää niin aina paranee.

    Häiriköitsijät eivät voi olla tosissaan, muu ei selitä noin typeriksi  heitä.   Ajatella sitä bussikuskin  kärsimyksiä mikäli nämä puupäät lähtevät retkelle  samaan kyytiin.   Ei voi mitään niin se vaan on surullista  nähdä.

     

     

    mehtäukko

    No nyt lukijat näkevät viimeistäänkin argumentit joilla keskustelun aiheen aloittaja puolustaa kantaansa. Häiriköitsijä ja typerä puupää ovat osuva analyysi itselleen tuollaiselle tyypille.

    A.Jalkanen

    Kasvattamalla harvassa pientä puustopääomaa eli vähän runkoja saadaan kyllä näyttäviä (suuria) tuottoprosentteja, mutta vähemmän kuutiometrejä. Arvon taulukoissa katsotaan yhtä ajanhetkeä, mutta puuston määrä metsässä vaihtelee koko ajan kasvun ja hakkuiden mukaan. Jiikoossa liikutaan pohjapinta-aloissa välillä 10-20 ja jaksollisessa välillä 20-30.

    Jos haluaa välttää vajaatuottoisuutta ja ylitiheyttä, turvallisin selkänoja tarjoutuu Tapion metsänhoitosuosituksista. Siellä on uudistetuissa harvennusmalleissa tarjolla vaihtoehto, jossa revitään tuottoa 5 %:n korolla. Tämän riittänee useimmille.

    mehtäukko

    ”…Ei kai kukaan epäile kasvun ihmettä yksittäisissä ylispuissa, mutta taimettumisen ihme olisi mukava nähdä, samoin hyvän kuutiohinnan ihme poimintahakkuussa…” on Nuakan oleellinen ihmettely uudistamisessa ja kantohinnassa. Siihen lisätään harveikon tuhoriskit joita ei korvanne edes mikään vakuutus?

    Korjuun vaikeus, keli-olosuhteiden haasteet,mahdollisten taimien tuhoutumiset ja aukkoisuudet…

    Mitä jäikään puolusteltavaksi?

    A.Jalkanen

    Jossain uutisessa luki että hyönteistuhoja vastaan ei enää saa vakuutusta. Kannattaa huomioida että jos yrittää kuusen avulla vältellä hirvituhoja, edessä saattaa olla muita vaivoja eli juurikääpää ja kaarnakuoriaisia.

    Perko

    —  Visan viimetiedoista  pikaisella laskennalla  vuosituotoksi  tulee 47 € / ha .. tuo on brt,  siitähän vero ei  ole kummoinen ja kemeroilla yrittäjällä varmaankin homma on hallinnassa.  Kasvulle etenkin tuottavuudelle on vielä tilaa yläpuolella, sehän on hyvä !

    Vertailuna Arvon esittämään esim  3 mm lusto  nykyhinnalla  on vuosituotto 430 € / ha , myynti 15 vuoden välein.

    suorittava porras

    Eikö mäntyyn muka kohdistu hyönteistuhoja? Vähintään yhtä paljon ,kun kuusiinkin. Lumituhot vielä lisäksi, jotka ovat kaikkein suurin tuhojen aiheuttaja.

    Visakallo

    Laskepa Perko uudestaan ihan ajan kanssa ja laita kaava näkyviin meillekin!

    Jovain

    Helposti väittämien puolelle näyttää menevän. Kysymys on myös siitä, minkälaista hoitotapaa käytetään. 1 mm:n lusto verrattuna 4 mm:n lustoon antaa nelinkertaisen puumäärän. Kettusen taulukot sen osoittavat ja Kettusen hoitotapana on tuottaa tukkia. Timppa pääsee samaan tuottamalla puustopääomaa ja kasvattamalla massaa m3/ha. Ja onhan hoitotapojen välillä eroja, kuten hoidon kustannuksissa ja puun hinnassa. Jk:n hyväksi menee ja väheksymättä lainkaan Tapion jaksottaisen metsänhoidon suosituksia.

    Perko

    Kai  Visalla on laskelma  valmiina ?  Siitähän selviää  mikä on jäänyt huomaamatta.

    — Luston paksuus  on herkkä vaikutta.  Tilavuutta laskiessa  säde on toisessa potenssissa  ja siksi sillä on exponentialinen  vaikutus.. aikaan kytkettynä vaikutus on jyrkkä!

Esillä 10 vastausta, 831 - 840 (kaikkiaan 2,292)