Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 811 - 820 (kaikkiaan 2,292)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • Perko

    Olin jo menossa!  A. J.   Niin on, tuo taulu ei ole mikään metsä.  Pittää ihan ihe kasvatella metsä jossa on  niitä eri kokoisia puita tai sitten ei ole.  Kokoluokissa  5- 10 -15-   17  – 19 -23 cm jne.   niistä laskee peukalo pystyssä  ppa:n  kullekkin  kokokoolle ..  soi ihan   kuin” Kaija koota” Mukavaa päivää  !

    mehtäukko

    Miksi Arvo Kettunen käyttää Laasasenahon taulukoita kuin omina keksintöinään? Sen alla kait omat lorunsa nimellä ja päiväyksellä.

    A.Jalkanen

    Ei ole Arvo käyttänyt Laasiksen taulukoita, vaan itse mitannut ja laskenut. Poikkeuksena puuston tilavuudet, jotka on otettu Tapion taskukirjasta vm. 1986, ja on jokaisessa taulukossa lähteenä ilmoitettu.

    Perko

    Sen taulun on kait’  Arvo tehnyt ihan ihe.   Arvo hallitsee metsälaskuopin! Puupää- ukot ei tee eikä osaa taulukoita käyttää!

    Timppa

    Hyvin yksinkertaista matematiikkaa Arvolta.  Kun puuston lukumäärä putoaa neljänteen osaan, niin luston paksuus nelinkertaistuu.  Siis metsä  kasvaa Arvon mukaan yhtä hyvin oli puita 200 tai 800 hehtaarilla.

    Tapion  Taskukirjan 1994 mukaan esimerkiksi Järvi-Suomessa 55-vuotiaan kuusikon, jossa puuta on 40 m3/ha, kasvu 3.0 m3/ha/v.  Vastaavasti samanikäisen kuusikon, jossa puuta on 160 m3/ha, kasvu on 9,1 m3/ha/v.  Siis kolminkertainen Arvon väittämään verrattuna.

    Mielestäni osaan kyllä taulukoita käyttää.   Edelleen olen siis sitä mieltä, että Arvon taulukoilla ei ole mitään tekemistä oikeiden metsänkasvulukujen kanssa.

    Visakallo

    Se on juuri näin, kuten Timppa tuossa edellä totesi. Oikein hyvät taulukot, tosin vieläkin paremmat ne olisivat, jos ne saisi oikeasti toimimaan myös metsässä!

    Jovain

    Mestariselittäjät. Siinähän verrataan saman paksuisia ja samanpituisia puita luston paksuuteen 1-4 mm/v. Taulukko kyllä pitää paikkansa ja on sovellettavissa metsänhoitoon.

    Visakallo

    Taulukot ovat toki sovellettavissa metsänhoitoon, mutta onko niistä vastaavaa hyötyä siellä, kun puumäärät ja kasvut voi todeta muutenkin.

    Tolopainen

    Visakallolla on erikoinen metsä, hakkuukypsää ei ole yhtään, mutta silti voi hakata 1000m3 viidenkympin keskihinnalla. Tuohon tarvitaan joukkoon runsaasti tukkia. Vai mitenseoli.

    Visakallo

    No niin, sen siitä saa, kun ei viitsi kaikkea kirjoittaa! Olisihan minun pitänyt vielä eritellä eri ikäiset taimikotkin niiden hakkuukypsien alueiden lisäksi! Kuten Tolopainenkin osaa luvuista päätellä, niin kyllä tuollakin tilalla puuta riittää hakattavaksi vielä jatkossakin.

Esillä 10 vastausta, 811 - 820 (kaikkiaan 2,292)