Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 801 - 810 (kaikkiaan 2,292)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • Visakallo

    Perko: ”Hehtaarikasvulla  ei ole  juurikaan merkitystä  ylimääräisestä  kun  myyntiin  tulee  sopivasti tavaraa.”  

    Jaksollisessa menetelmässä yhdistyy hyvä hehtaarikasvu, suuri kuutiomäärä, sekä suuri kiertoaikaisen tukkiprosentti. Tästä yhdistelmästä toteutuu hyvä taloudellinen lopputulos hyvinkin kohtuullisilla, eli alle 10% hoitokustannuksilla. Tähän ei tarvita mallinnuksia, vaan voidaan koko ajan käyttää toteutuneita lukuja.

    Perko

    Jaksollisessa menetelmässä yhdistyy hyvä hehtaarikasvu, suuri kuutiomäärä, sekä suuri kiertoaikaisen tukkiprosentti.”    Juuri noin, vuosituottavuudestakin  olivat €:t repäisty esille  !   ne taisi häipyä jo.   Mie lisäisin vielä:  reilusti tehtäviä ja odotusta .

    A. J ;n  likistä ”Luontopaneelin mukaan mahdollisimman korkeaan puuntuotantoon tähtäävä metsänkäsittely voi olla edullista puun ostajalle, mutta se ei ole taloudellisesti paras mahdollinen tavoite maanomistajan eikä kansantalouden kannalta.”

    Visakallo

    Eipä ole Perko luvut minnekään häipyneet. Haluatko ne nyt taas uudestaan? Tähän asti on huomautettu asioiden toistamisesta.

    mehtäukko

    <p><p><p>Puun kasvatushan perustuu metsätilalla/-tiloilla tarkoituksenmukaisesti toimiakseen käsiteltävien kuvioiden p-aloihin ja puumääriin joista muodostuu myyntituloa. Riittävän suuria kuvioita toimivassa vakiintuneessa puuntuotannossa on satoja. Näitä käsitellään puun iän ja järeyden ym. perustein kehitysluokittain reunasta reunaan, joista puumäärää kertyy määrälisillä,bonuksilla ja extroilla painottaen. Ja avoissa avon hinta. Tämä ohjattuna kelirikko-ja kesäkorjuisiin sekä kysytyn puu-ja ptl:n saumaan tuo jaksolliseen metsänkasvatukseen kiistattomat edut jatkuvaan seikkailuun nähden.</p><p>Koko lustojen porailu on mielikuvitusta määritellä ja luulotella ”parven” lihomista. Ja näitten parvien haalimisellako jostain tehdään tiliä?</p>

    A.Jalkanen

    Ai nyt Perko arvelee, että Arvon taulukoista puuttuu puita. Runkoluku olisikin hyvä lisä taulukkoon.

    Timpan tapaan en lukisi Arvon taulukoita kovin kirjaimellisesti, vaan yhdenlaisina kasvusimulaatioina. Ne ovat yksi mahdollinen kehityskulku joka ei toteudu aina ja kaikkialla. Ne havainnollistavat esimerkiksi sen että mitä harvemmassa puita, sitä paksummat lustot. Mitä tiheämmässä puita, sitä enemmän puustopääomaa ja sitä pienempi pääoman tuottoprosentti.

    Taulukoiden perusteella ei voida päätellä vielä sitä mikä kasvatusmalli on kannattavampi. Oleellista tietoa puuttuu, muun muassa kasvatusajan pituus tasaikäismetsässä. Esimerkiksi jos jaksollinen metsä kasvaisi tuon taulukon vertailuluvun verran 7 m3/ha vuodessa, 350 m3 ja riittävä keskipaksuus saavutettaisiin jo 50 vuodessa, joka on erittäin hyvä päätehakkuuikä. Myytävän puutavaran yksikköhinta per m3 saattaa olla samaa luokkaa molemmissa malleissa kiertoajan yli laskettuna, mutta jaksollinen metsä tuottaa motteja enemmän ja tämän pitäisi korvata uudistamiskulut.

    Perko

    Uittokaluste myy nauhamittaa jolla selviää kesän kasvu parilla mittauksella! sopii heillekin joilla laskutaito on ongelma. Pitäkää vaan rahat omana tietona, tahtovat  aina viikossa  kertautua, niin  ei tarvitse  tuotosta  enää esitellä..  sehän jo nähtiin, siitä jäi vaikutelma vajaatuottoisuudesta.

    Marketeissa jakavat  exraa ja bonuksia ostajille , mutta  puun ostajat narraa myyjiä  varastoimaan korvauksetta  ja pitämään vastuullaan   ns ostamat puu lantaasit jopa vuosia.   Kaupankäynti  on  nurinkurin !  Äijät  uinuu tietämättömyyden onnessaan.

    mehtäukko

    <p> ”..Pitäkää vaan rahat omana tietona, tahtovat  aina viikossa  kertautua, niin  ei tarvitse  tuotosta  enää esitellä.. ”</p><p>Milläs oikeudella sinä esittelet täällä propagandaasi ? Vastaisit edes asiapitoisesti… mikä oikosulku tuo tähän asiaan: ” ostamia puu laaneja jopa vuosia.”</p>

    Perko

    Talukot eivät ole Arvon K.n  vaan Jouko Laasasenahon ; Tapion taskukirja 1986 .

    Eikä niistä puutu puita eikä ne ole  minkään menetelmän johdannainen.  Taulukoilla saa ymmärryksen  tuottavuudesta erilaisilla tiheyksillä ja kokoisilla  puilla kasvunopeuteen suhteutettuna.

    —Lopputulokseen vaikuttaa jälleen  aika,  tekee sen  polkupyörä syndrooman kun vertaillan rahan odotteluja. On se vaikeaa!

     

     

    A.Jalkanen

    Perko 10:19: Tuo ppa  lasketaan ko taulukossa siitä yhdestä   partista  ( 19 – 23 cm  esim  220 kpl) ,   Kokonaisluku ppa useammasta kokoluokasta on suurempi

    Tulkitsen tuon niin että taulukon ppa:n lisäksi on olemassa pienempiä puita joita ei huomioida. Siksi metsikön kokonaisrunkoluku olisi hyvä tietää.

    No hyvä, selkis sekin mistä tietää metsänsä kasvun seuraavana 5-vuotiskautena: katsoo Tapion taskukirjan taulukosta, arvio löytyy prosentteina ja kuutiometreinä. Sen arvoa kun vertaa puuston arvoon niin saa arvokasvun. Ainakin omani eli Tapion taskukirja vm. 1994 (toim. Mikko Häyrynen) sisältää nämä luvussa Metsävarojen arvioiminen, s. 366.

    Arvon taulukoita ei tuosta painoksesta löydy. Löytyy Päivisen esimerkki metsikkökoealan laskennasta sivulta 376. Mukana runkoluvut läpimittaluokittain ja 5 vuoden sädekasvun lisäksi myös 5 vuoden pituuskasvu.

    Visakallo

    Perko kyseli lukuja. Tässä yksi tyypillinen päijät-hämäläinen jaksollisesti kasvatettu metsätila. Luvut tuoreita ja tarkistettuja.

    Pinta-ala: 26 ha.

    Puusto: 4247 m3  / 163 m3/ha. Kuvioita 27 kpl.

    Puulajisuhteet: Ku 79%, Ko 17%, Mä 4%

    Kehitysluokkajakautuma: Taimikot 7%, nuoret metsät 35%, varttuneet metsät 58%

    Tukkia: 2296 m3 (54%) Kuitua 1820 m3 (43%)

    Kasvu: 213 m3/v  ( 8,2 m3/ha)  5%

    Hakkuut 2024-2028: 1002 m3

    Hakkuutuloarvio 2024-2028: 53 400 eur. Kulut: 4400 eur (8,4%)

Esillä 10 vastausta, 801 - 810 (kaikkiaan 2,292)