› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 791 - 800 (kaikkiaan 2,286)
1 2 3 … 79 80 81 … 227 228 229

  • Aukon tuottomenetelmät

    Sent on: 24.7.2023, 14:36

    Merkitty: 

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

    Tekijä
    Perko
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • mehtäukko 28.2.2024, 18:41

    ”…haaskattu vuosikymmenien aikana kasvatettavia metsiä…”  – on ykssilmäinen väite, sillä kuka mo on tilivelvollinen selvittämään hakkuunsa syitä kenellekään? Metsänkäyttöilmoitus ja siinähän on kriteerit mitä aiotaan tehdä.

    Jovain 28.2.2024, 22:29

    Ei tässä ole loukattu kenenkään metsänhoito-oikeutta, ovat ihan omia. Ja sen kummemmasta asiasta ei ole kysymys, kuin metsäviranomaisen avohakattavaksi määräämien/suosittelemien metsien kunnostushakkuista ja edelleen kasvattamisesta. Se vaan oli jk sulun aikana niin, jos ei täyttänyt jaksottaisen metsänhoidon kriteereitä, menivät uudistettavaksi. Mehtäukon metsänkäyttöilmoitus on ajalta, uuden metsälain 2014 jälkeen päivitetystä tilanteesta.

    A.Jalkanen 28.2.2024, 22:34

    Timpalle: kyllä ilmeisesti ovat mitattuja lukuja. Ks. muut taulukot ja myös muut blogijulkaisut. Opetusrastit-kuvissa ei näy varsinaisia erirakenteismetsiä. Ovatko luvut siis peräisin tasaikäisistä ja onko sillä merkitystä tuloksiin?

    http://kettunenarvo.blogspot.com/p/blog-page_31.html

    Puuki 29.2.2024, 05:38

    Taulukossa on se virhe, että oletettu 7 m3 vuosikasvu ei todellisuudessa toteudu joka vuosi.  Kun tehdään harsinta mennee monta vuotta ennen kuin kasvu palautuu sitä edeltäneelle tasolle. Toiseksi ; harvassa asennossa puut kasvavat vähän tavallista tyvekkäämmiksi ja rk-läpimitan mittaus antaa alkuun virhellisiä kasvutuloksia.

    mehtäukko 29.2.2024, 07:14

    Joovain: ”…Ei tässä ole loukattu kenenkään metsänhoito-oikeutta, ovat ihan omia.”         Kovin ristiriitaista väitettä pukkaa. Ensin väität kuin mo:t olisivat omapäisesti haaskatun vuosikymmenien aikana kasvatettavia metsiä, ja sitten ne ovatkin ihan omia!

    Perko 29.2.2024, 09:28

    Taulukko ”katsoo” yhtä puuparvea joka lähtee myyntiin. Seuraava  parvi on jo kasvamassa ,  3 mm sädekasvu, puu vahvistuu  6 cm / 10 v  ja kasvu jatkuu   ellei heitä aukoksi ja ala tampata,  se onkin   toinen  juttu.   Puuki voit laskea tiheydenkin kertomalla  monta parvea on kerralla kasvussa optimi  tuotossa.  Puut ovat   tosi hyvä laatuista!   Kokonaiskasvuhan /ha on lähes parvienluvulla kerrottuna parvenkasvu..  niin se käy!

    suorittava porras 29.2.2024, 09:54

    Kerrothan sitten ,montako lustoa myymäsi puun kannosta löytyy 100 vai 120?

    Puuki 29.2.2024, 09:59

    Kyse on siitä, että kiertoajan keskikasvu on heikompi jk-metsässä/ha kuin tasaikäisessä metsässä. Se on nähtävissä monissa tutkimuksissa ja mm. Pukkalan teksteissä esimerkkitapauksista.  Niillä keskikasvuilla laskettuna esim. tasikäinen kuusikko lehtomaisella kankaalla kasvaa istutettuna n. 22 % enemmän puuta/kiertoaika  kuin vastaava jk-metsä.    Siksi se häviää tulosvertailussa istutuskuusikolle.

    Jos metsä harvennetaan alle 60% sen normaali PPA:sta , keskikasvu laskee selvästi.

    Timppa 29.2.2024, 10:14

    Tuo taulukko on vain matemaattinen harjoitelma siitä, mitä tapahtuisi, jos puut kasvaisivat noin.  Eiväthän ne noin kasva.  On siis yhtä tosi, jos sanoisin nähneeni lehmän lentävän.

    Perko 29.2.2024, 10:19

    Häiriintyneitäkin  kirjoittajia  tunkee asiatta joukkoon.   Tuo ppa  lasketaan ko taulukossa siitä yhdestä   partista  ( 19 – 23 cm  esim  220 kpl) ,   Kokonaisluku ppa useammasta kokoluokasta on suurempi eikä se kasvu laske vaan  jopa paranee jos  nuo poistettavat puut ovat  ”ylisuuria”.    Seuraavaksi  pittää vääntää rautalankaa!

    Hehtaarikasvulla  ei ole  juurikaan merkitystä  ylimääräisestä  kun  myyntiin  tulee  sopivasti tavaraa.   Jatkuvasti arvokasvussa oleva partti ratkaisee tuottavuuden.

    Jätkää lainaten ; meillä puut kasvaa ” juuret alaspäin ”.

Esillä 10 vastausta, 791 - 800 (kaikkiaan 2,286)
1 2 3 … 79 80 81 … 227 228 229