Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 2,326)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • Jovain

    ”kannattaa asettaa jiikoo-sopivaan metsään”. Sanoisin, että pitää asettaa sopivaan metsään, mutta laki ei sitä estä. Uudistamisvelvoite laukeaa vasta sen jälkeen, jos taimettumista tai uudistumista ei tapahdu. On laskennallisesti että metsänhoidon kannalta vajaatuottoista ja siinä mielessä hukkaan käytettyä aikaa. PPA alaraja esim. 10 ja lakiraja 9, jos avataan vielä umpimetsään, huonosti siinä voi käydä, myös tuhojen osalta.

    mehtäukko

    ”… metsänhoidon kannalta vajaatuottoista ja siinä mielessä hukkaan käytettyä aikaa…”

    Jos tällä tyhjäkäynnillä ei ole merkitystä, koroista höpiseminen on samaa itsepetosta kuin alveilla tienaaminen.

    Ja uudistumisen vuosikymmenten odottelu on vakavampaa kuin itsepetos.

    Visakallo

    Aivan samaa kuin mehtäukko olen aina itsekin ihmetellyt. Maapohjan vajaakäyttö ja taimettumisen vuosien odottelu ei muka maksa mitään. Voiko enempää metsänomistaja itseään pettää? Voihan metsänkasvatus- ja hakkuutapoja olla erilaisia, mutta rehellinen kannattaisi edes itselleen kuitenkin olla.

    Jovain

    Metsien vajaatuottoisuus otti pulttia uudesta metsälaista. Metsänhoito vapautettiin ja metsien vajaatuottoisuudelle on lain tulkinta. Ettei näy jo tilastoissa ja metsien kasvun taantumana.

    mehtäukko

    Kukaan itseään kunnioittava mo ei tarvitse lain tulkintoja ratkaisemaan järjellisen tai järjettömän toimenpiteen.

    Monenlaista tolskaajaa sopii metsiinsä, ja joku vielä niistä lukee tilastoista tekemisiään.

    Jovain

    Mutta, eikö lain ”porsaanreikää” voisi tukkia, muuttaa ohjeistusta tai tiukentaa kriteeristöä. Meitä kun on joka junaan ja aina on myös niitä, jotka käyttävät hyväksi.

    mehtäukko

    Voi ja pitäisi lähtien lähtien terävämmin metsän hakkuun jälkeisestä uudistamisvelvoitteesta. Jk:lle se pitäisi sanktioida heti 6 vuoden jälkeen.

    Jovain

    Eiköhän kuusi vuotta ole jo kuusi vuotta myöhässä. Sopiihan metsän putsaukseen tällainen menettely oikein hyvin. Ensin lakirajoille ja sitten aukoksi ja raato vielä myyntiin.

    Rukopiikki

    Se on metsänviljelyssä ja pirttiviljelyssä sama. Aukko se on joka tuottaa.

    Visakallo

    Rukopiikki se laukaisi aivan kuolemattoman totuuden!

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 2,326)