<p>Miten nämä AJ:n välittämät tarinat poistaa hirvien tarpeen syödä nälkäänsä? <br />Nämä kyseiset houreet yrittävät siirtää vain vastuun maanomistajalle hirvituhoista. Itsellä on kyllä parempaa ja tärkeänpääkin tekemistä kuin käydä läpi taimikoita vuosittain ettei vaan hirvi kävisi syömässä. </p>

On ehkä ollut aiemminkin esillä mutta on valaiseva artikkeli. Vanhat käsitykset istuvat tiukassa, esimerkiksi se että metsänomistajan ja neuvonnan toimintaa ohjaa puuntuotannon maksimointi.

”Luontopaneelin mukaan mahdollisimman korkeaan puuntuotantoon tähtäävä metsänkäsittely voi olla edullista puun ostajalle, mutta se ei ole taloudellisesti paras mahdollinen tavoite maanomistajan eikä kansantalouden kannalta.”

Maanomistajan kannalta järkevintä on metsän tuottamien eri hyötyjen maksimointi. Näin opetti professori Pekka Kilkki Joensuun yliopistossa jo 1980-luvulla ja hänen silloinen assistenttinsa Timo Pukkala jatkoi tätä työtä. Jos raha kiinnostaa eniten, sitten pyritään taloudellisen tuloksen maksimointiin.

Kansantalouspuoli jää hämärämmäksi, mutta sillä ilmeisesti tarkoitetaan sitä, että metsään huonosti investoitu raha voi tuottaa enemmän muualla. Toteutuuko käytännössä, että raha ohjautuu aina sinne missä se tuottaa eniten – ehkä täydellisessä maailmassa, mutta epätäydellisessä epätäydellisesti. Vähintään erilaiset tuet ja sijoittajien (tässä tapauksessa metsänomistajien) tiedon ja riskin sietokyvyn puute voivat vääristää ohjautumista.

Entä metsänomistajan oma talous? Jos hänellä ei ole tiedossa tuotoltaan parempaa sijoituskohdetta vastaavalla riskillä, niin hänen saattaa kannattaa sijoittaa rahat metsän uudistamiseen vaikka tuotto-odotus olisi alhainen. Tämä vaihtoehto varmistaa ainakin hakatun alueen tulevan kasvun. Huonoin vaihtoehto olisi pitää puukaupparahat korottomalla pankkitilillä, mikäli niitä ei tarvita kulutukseen tai lainanlyhennyksiin. Määräaikaistili on riskitön vaihtoehto metsänuudistamiselle, sieltä rahat saa tarvittaessa kohtuullisessa ajassa käyttöön.

Tekoäly voi antaa hyvätkin metsänhoito-ohjeet, mutta vain jos se sisältää totuudenmukaiset mallit ja lähtötiedot laskennalle. Se voi viedä myös pahasti harhaan. Esimerkiksi jos se ennustaa jatkuvalle kasvatukselle ikiliikkujamaisesti, että puita syntyy samaa tahtia kuin niitä hakataan. Samaan tapaan (myös tasaikäismetsän) kehitysennusteessa pitää huomioida, että vaihtoehtojen metsätuhoriskit ovat erilaiset – esimerkiksi niin että tulon saamisen todennäköisyys on erilainen eri vaihtoehdoissa.

https://yle.fi/a/3-12402012

Erityistä on se että noihin lukuihin päästään väitetysti ilman kuluja!

Kasvavatko myös nurin olevat puut?  Vrt Konneveden myrskysavotta.