Hyvin selitetty ja perusteltu sekametsämalli: 1000 kuusta ja 500 mäntyä istuttaen, luontaista koivua jonkin verran sekaan.

Korkeintaan tuhat kuusta hehtaarille? | Metsälehti

Alv:n osalta Metsälehti voisi käydä haastattelemassa jotain henkilöä jostain ministeriöstä siitä, miksi normaaliyrittäjä saa alv:n alarajahuojennuksen mutta metsätalousyrittäjä ei.

Tuossa A.Jalkasen laittamassa videossa näkyy valitettavan tuttua jälkeä. Sekapuuston kasvatus on hirvien talvilaidunalueilla erittäin haastavaa, jopa mahdotonta. Hirvet hakeutuvat erittäin mielellään juuri tuon kaltaisille alueille, missä on pääpuulajina kuusi, ja lisänä mäntyä ja koivua. Ilmeisesti kuusten tarjoama näkösuoja houkuttaa hirvet tällaisiin taimikoihin ruokailemaan. Puhdas männikkö ja puhdas koivikko eivät houkuttele yhtä paljon hirviä, mutta toki vahinkoja niissäkin syntyy. Nyt kun valtakunnassa on virallinen tavoite kasvattaa sekametsiä, myös hirvimäärät on saatettava alemmalle tasolle, tai muuten tavoitteessa ei onnistuta.

Voidaanko hirvet ja mäntytaimikot sovittaa samaan maisemaan? | Metsälehti

http://www.youtube.com/watch?v=t_XZx1cQ9LM

Videolla pahasti siipeensä saanut männyn taimikko.

Videolla haastateltu Johannes Lehtomäki sanoo että lehtipuut pois männyntaimikosta. Hän ehdottaa että hirvien murkinaa tulisi katsoa maisematasolla, eli esimerkiksi jättää lehtipuuta juurikin sinne kuusen sekaan, ja lisäksi kasata männyn hakkuissa hirville maistuvia latvuksia hangelle eikä puida kaikkea ajourille. – Muistetaan myös edelleen suorittavan portaan ohje: aluksi männyntaimikon lehtipuut lyödään kenttään ja annetaan vesakon myöhemmin nousta, silloin kun männyn latvus on hirven turvan ulottumattomissa.

Johannes perustelee lisäksi, miksi hirvikantaa ei kannata vetää liian alas, esimerkiksi kahteen tuhannella: alkaa tulla pitkäaikaisia hirvityhjiöitä (kuten täälläkin on keskusteltu) ja jatkuvuus katkeaa.

Oma ratkaisuehdotukseni niille alueille joilla talvilaidunten tihentymiä on: hirviä metsästettäisiin entistä enemmän yhteistyössä hirvitalousalueen laajuisesti ja jaettaisiin saaliit tasan kesä- ja talvilaidunalueiden seurojen kesken. Silloin tyhjiöt ja talvilaitumet eivät haittaisi, halukkaat pääsisivät aina metsälle, ja hirvikanta voisi ehkä olla kauttaaltaan hieman alhaisempi.