› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 741 - 750 (kaikkiaan 2,152)
1 2 3 … 74 75 76 … 214 215 216

  • Aukon tuottomenetelmät

    Sent on: 24.7.2023, 14:36

    Merkitty: 

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

    Tekijä
    Perko
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen 21.2.2024, 11:23

    Jovainin ja Puukin ajatukset yhdistyivät uudella tavalla: metsälain sallima jatkuvan kasvatuksen alhainen pohjapinta-ala on perusteltu siinä tilanteessa jossa vapautetaan jo valmiiksi olemassa oleva terve kuusen taimisto.

    Jovain 21.2.2024, 17:31

    Niinhän se on kuin Puuki kirjoittaa, mutta on myös otettava huomioon. Sen ”vajaatuottoisen” metsän alla voi olla (toivottavasti on) edelleen kasvatettava metsä, taimikko, joille annetaan tilaa ja joka antaa ajassa ja tuotossa edun. Se etu voi olla vuosikymmeniksi eteenpäin. Näin ainakin, jos peitteisen metsänhoito ymmärretään oikein. Altapäin hoito ei sitä tee ja on aika paljonkin eria asiasta kysymys, jos niitä jk metsiä avataan pystymetsään. Kun tällä hetkellä niitä jk metsiä pitkän jaksottaisen metsänhoidon hallinnan jäljiltä on vähän. Kyllä Puuki tämän tietää, hän tarkoitti tuossa muuta.

    mehtäukko 21.2.2024, 18:03

    ”…on perusteltu siinä tilanteessa jossa vapautetaan jo valmiiksi olemassa oleva terve kuusen taimisto…”  eli kaksivaiheinen kasvatus.

    Se ei taida mennäkään jk:n piikkiin, sillä onhan siihen ollut jo tehtävä onnistuneita sadonkorjuita.

     

    Jovain 22.2.2024, 08:12

    <p>Ei AJ:kaan tarkoittanut jaksottaista metsänhoitoa ja on siinä mielessä oikeassa (asian ytimessä), mitä tarkoitetaan vapautettavalla alhaisella pohjapinta-alalla eli pienaukolla. Metsänhoidon kannalta on tarkoituksen mukaista, että siellä on se taimikko, kasvatettava metsä valmiina. Mehtäukko haluaa nähdä asian toisella tavalla ja on toisaalta oikeassa. Yhden ja saman hoitomuodon (jk) elementtejä käytetään kahden erillään pidettävän hoitomuodon hoitamiseen. Se on tätä päivää ja on metsänhoidon kannalta turmiollista. </p>

    Puuki 22.2.2024, 08:31

    <p>Aukon tuotossa on nyt hyvä boomi päällä.  Aikoinaan luontaisesti syntyneisiin hieskoivikoihin kun tekee aukon ja laskee kasvatuskustannukset jotka on 0 €/ha, niin tuotto% nousee korkealle.  Ei ole tarvinnut käyttää euroakaan (eikä markkaakaan) taimikonhoitoonkaan.  Mutta se vaatii aloituksessa vapaan alan ilman ylispuustoa jotta koivikko pääsee kunnolla syntymään.  Koivut on korjuukelposia n. 40 vuoden ikäisinä; jossain vähän vanhempinakin.  Eikä niitä sen pidempään kannata sydänlahon takia kasvattaakkaan. </p>

    A.Jalkanen 22.2.2024, 09:47

    Eikö luontaiseen hieskoivikkoon kannata tehdä vähintään 1-2 taimikonhoitoa, jos haluaa siitä muutakin kuin energiapuuta.

    Puuki 22.2.2024, 10:21

    <p>Näihin ei tarvinnut, kun olivat sopivan harvassa peltomailla heti alkuun. </p>

    A.Jalkanen 22.2.2024, 10:44

    Kannattavaa metsänkasvatusta, ja joskus hieskoivun alle voi syntyä vielä bonuskuusikko.

    A.Jalkanen 22.2.2024, 19:51

    (Siirretty jiikoo-ketjusta.)

    Tavismetsänomistajaa kiinnostaa varmaan eniten juuri nyt tai hyvin lähellä nykyhetkeä ajallisesti saatavat tulot: seuraavan 5- tai 10-vuotiskauden kasvut, hakkuumahdollisuudet ja puusta saatava hinta. Paljonko nämä ovat suhteessa tilan arvoon? Nettotuloon vaikuttavat myös vuosimenot ja investoinnit, mutta niissäkin lähivuodet ovat ratkaisevat. Ennustaminen kymmeniä vuosia etiäpäin ei ole yhtä kiinnostavaa.

    Metsän uudistaminen kannattaa – joko metsätilan myyntiarvon kasvattamiseksi tai vaihtoehtoisesti perillisten hyödyksi. 10-15 prosenttia uudistushakkuun tuotosta uuden metsän alulle laittoon on varsin maltillinen panos. Eksploatiivinen metsän käyttö, jossa vain otetaan metsästä tuloa, mutta ei investoida uuteen kasvuun ei oikein istu suomalaiseen ajattelutapaan.

    Jovain 23.2.2024, 09:41

    Metsänhoidossa on merkittävä ero, onko metsä uudistunut tai edellytetäänkö metsän uudistuvan tai edellytetäänkö metsän uudistumista lainkaan. Nykyisessä metsälaissa uudistumista ei edellytetä. Metsänhoidon kannalta vaihtoehto on tuo ensimmäinen. Siinä ”investointi” uuteen metsään on hoidettu ja toteutunut. On niitä peitteisen metsänhoidon ensimmäisiä alkeita.

Esillä 10 vastausta, 741 - 750 (kaikkiaan 2,152)
1 2 3 … 74 75 76 … 214 215 216