Savolaisuuden kyllä kestää, sehän on suorastaan etuoikeus, mutta yhtä kaikki, (poistan tuosta asiatonta tekstiä klo 20:43). Vastakkainasettelusta on kysymys ja valitettavasti agenda (raati) kuittaa asiakysymykset henkilökohtaisilla ja henkilöön menevillä kuittauksilla, jopa puujalkaan kohdistuvina epäasiallisina viittausina. Toisaalta onhan siihen aihetta, puujalkaan kohdistuu valtavat synergiapaineet, mutta jos puujalkaa suhteutetaan esim. yhteiskunnan alijäämään, on peli aika tavalla menetetty. Puujalka ei riitä kattamaan yhteiskunnan velkaa ja tarkoittaa laskennallisesti 65 euroa velkaa, jokaista puujalan (metsien puustopääoma) kuutiometriä kohden (65/2.5/162.5).

Metsälehden jutussa sanottiin, että puumme kasvavat nykyään nopeammin pituutta ja ovat entistä solakampia. Jos solakka tarkoittaa, että läpimitta on entistä pienempi suhteessa pituuteen, olisin hiukan huolissani. Tanakka (solakan vastakohta) puu on todennäköisesti kestävämpi tuuli- ja lumituhoja vastaan. Puista saadaan tanakampia kasvattamalla niitä harvemmassa.

Harvempana kasvattamiseen liittyvä asia on vajaatuottoisuus: miten harva on vajaatuottoinen metsä jatkuvassa ja jaksollisessa kasvatuksessa? Kuinka suuri on ero vajaatuottoisuudessa, jos tarkastellaan toisaalta kasvua eli tuotosta ja toisaalta taloudellista tuottoa? Metsänomistaja on ensisijaisesti kiinnostunut tuotosta, ei tuotoksesta.

Kiitos Puuki. Paljonko on Jovainin ja Perkon metsien pohjapinta-ala jiikoo-hakkuun jälkeen?

Jotkut istuttavat avohakkuulle paljon kuusen ja koivun taimia ja sanovat että pitää laittaa, jotta alue ei ole tuotosmielessä vajaatuottoinen. Näistä taimista poistetaan kuitenkin suuri osa jo taimikonhoidossa ja loputkin viimeistään ensiharvennuksessa, jossa niistä saa hyvin vähän kasvatuspalkkiota. Ainut hyöty niistä on jäljelle jäävien runkojen hyvä karsiutuminen, joskus jopa liian hyvä, eli latvus ehti supistua ja tulevaa kasvua menetettiin.

Männyllä saatetaan jättää yli 3000 runkoa ja pyrkiä taimikonhoidon korvaavan energiaharvennuksen kautta parantamaan tulosta ja männyn laatua. Tässä kohtaa onnistumisen mahdollisuudet ovat muita puulajeja paremmat, mutta vaatii ammattitaitoisen metsänomistajan joka tekee asiat oikeaan aikaan eikä unohda nuoria metsiään.