Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 691 - 700 (kaikkiaan 2,432)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • mehtäukko

    Se ei ole menetelmän vika, jos omistaja ei osaa tai älyä toimia kestävästi. Jos siihen ohjaa korkovaatimus, syy on toimijan asettamissa ehdoissa, ei metsän.

    Kasvun heilahteluihin tai metsän kehittymiseen on tullut vastauksia. Mistä moinen kielteinen väite? Liian tiukka ”nolladoleranssi”?

    A.Jalkanen

    Kerrot Jovain toisaalta että olet soveltanut menetelmää pitkään, joten joiltain osin on ehtinyt kehittyä (saada kehitettyä) ”aitoa” menetelmään sopivaa metsää.

    Jiikoo menetelmälle on tarjottu lähinnä erirakenteisia turvemaan korpia, joissa korjuuolojen vaikeudet korostuvat leutoina talvina. Metsäteollisuuden puuhuoltoa ei tyystin peitteisten metsien varaan kenties uskalla jättää. Asia joka varmaan pitäisi lisätä avohakkuun puolustuskirjoitukseen aina kun tilaisuus tarjoutuu.

    Perko

    Metsän puut ovat olleet  monta sukupolvea  lähes samanmittaisia  niin luulisi jo koneet ja kuskit  osaavan niitä liikutella eikä maapohjatkaan ole juuri muuttuneet.  Suorittavat ovat kytkeytyneet  ”ketunraudoilla”  konserniin  josta eivät pääse irti kirveelläkään.   Metsäomistaja on heille pelkkä ilkeilevä  haitta sama miten  on taimikkonsa laatinut.

    Metsuri motokuski

    Kun keskustelu keinot loppuu niin mennään sitten vaikka henkilökohtaisuuksiin. Perko. Kyllä nykyään jk metsiä osataan hakata ja niihin koneita löytyy sekä hakkuumalleja. Ei se siitä ole kiinni.

    Perko

    ”Metsäteollisuuden puuhuoltoa ei tyystin peitteisten metsien varaan kenties uskalla jättää.”   Miksi ei?    Missä on takuu, että  alkutuotannon  tulos kestää  edes  plussalla kovalla työllä. Minkä varaan siihen tulee sijoittaa ? Sellaista ei tähän asti ole ollut  , muistaa vaan kaksinkertaiset verotukset ja osto poikotit kartelleineen.

    mehtäukko

    AJ” Metsäteollisuuden puuhuoltoa ei tyystin peitteisten metsien varaan kenties uskalla jättää.”

    Olisi ”mielenkiintoista” tietää, mikä kaikin puolin noin hankalasta menetelmästä tekisi siitä harkinnanalaisen?

    A.Jalkanen

    Aivan niin mehtäukko mutta avohakkuun vastustajat sitä säännöllisesti ehdottavat. Ei huomioida sitä että pinta-ala ja tekijät eivät riittäisi. Varmaan heidän vastaus on että hakataan sitten vähemmän.

    Pitävä perustelu peitteiselle menetelmälle mielestäni on että se soveltuu juuri erirakenteiseen korpeen ja säästää siellä turvekerroksia hajoamiselta kun pohjavesi on korkealla. Sitä ei sitten kuitenkaan päästä korjaamaan kesällä eikä leutona talvena. Silloin voi korjata vain kivennäismailla ja tulee puuhuollon logistiikan ongelmia jos näitä rajoitusalueita (no go) on kovin paljon. Selvensikö tämä Perkolle?

    Perko

    ukko teesit  on tyystin  pimentyneet.   Puutuotannon pitää tulevaisuudessa ylhäällä reilut kaupankäynnin- ja hallinnonmenetelmät . Entisillä 70 vuoden menetelmillä on ajettu  metsänomistajat  purkinkerääjää  heikompaan ahdinkoon aukoissa  tamppaajaksi.  Sivuansioissapyörivät ilmais- työntekijöiden  hoitamat  tuotokset joilla  muutamat ylvästelevät tietämättä mitä todellinen tuotto on ollut.

    Nostokoukku

    ….hakataan sitten vähemmän….

    Eikös se jalostusasteen nosto ratkaise tämänkin ongelman. Tästähä on puhuttu ja unelmia rakennettu niin kauan kuin muistan. Tehdään niin kalliita puujakkaroita, että huonommistakin korjuuolosuhteista saadaan puu riittämään, tislataan sellaista mönjää joka viedään käsistä. Se oli harmi, että ruotsalaiset veivät sen puusta tehdyn autonakun. Jospa vielä elvytettäisiin tervanpoltto niin saisivat ruotsalaiset tervata ne akut. Päästäisiin edes vähän osille. Mutta ei ole edes yritystä nostaa jalosteita. Sellua vain keitellään ja kakkosnelosia sahaillaan. Kyllä niitä maalillaan mahtuu, mutta kukapa niistä on valmis maksamaan muuta kuin kohtuullisen korvauksen. Yhdestä puuakusta saisi kuitenkin saman verran kuin oikein hyvästä hehtaarin tukkileimikon puista.

    mehtäukko

    Perkolle on tyhjä vastata ja kysyä mitään, sillä kuten monesti todettua, äijällä loppuu faktat heti seinään ja siitä se jatkaa nälvimisellä. Kumma tyyppi.

    ”..kalliita puujakkaroita..” Kait on tiedossa, että maassamme ei kannata jatkojalostaa lankkuja. Ne viedään Tanskaan ja tuodaan takaisin joko lankkuna tai jakkarana. Täällä työntekijä lakkoilevat.

Esillä 10 vastausta, 691 - 700 (kaikkiaan 2,432)