Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

  • Tämä aihe sisältää 2,563 vastausta, 63 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten A.Jalkanen toimesta.
Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 2,564)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • Jovain

    Aivan, teette puukauppaa (pysty) hintasuositusten ja metsänhoitoa (Tapio) suositusten mukaisesti. Vaikeutta tuntuu olevan siitä mistä muusta täällä keskustellaan. Ei se ole ymmärryksestä, mutta vaihoehtoisista tavoista voi olla.

    suorittava porras

    Trollin tarinoissa ei luonnollisesti ole päätä eikä häntää. Ihmeesti näihin horinoihin kuitenkin tartutaan. Voidaan sivuuttaa olkaa kohauttamatta.

    Perko

    Laaja kiinnostus keskustelussa  on jk :kseen!   Tuosta  aukon  tuottavuudesta niin Tapion uudet laskemat,   tulo  alkaa miedosti tuossa 40 -50  vuoden kohdalla jotka hukkuu jo siihen   1200  – 2000 €   sijoitukseen +korkoon ja vero tietenkin pitää maksaa.  Keskimääräistä 700 €  vuosituloa tavoitellessa  menetelmä  on armotta liian hidas.  Loppukiihdytys  ei auta  siihen.    Yhteiskunnan kannaltakin olisi  hyvä saada myyntiä jo ennen kuin istuttajat ja tamppaajat ovat siirtyneet kokonaan yhteiskunnan hoitovastuulle. Olisko  ongelmaan valmista sapluunaa?

    A.Jalkanen

    No kerro Perko jiikoo-ketjussa, miten tuotetaan 700 euroa per hehtaari vuodessa.

    Perko

    Tänne avohoidon keskuuteen se on tärkeämpi  ratkaisu,  jk ssa se jo joskus onnistuu Puuki on sen  jo todennut.

    Visakallo

    Kalle Kehveli: ”Omat kokeilut ovat osoittaneet, etteivät jk-harvennuksen jälkeen puut toivu enää kasvuun, lisäksi joutuvat tautien ja myrskyjen uhreiksi. Höpö, höpö hommaa.”

    Kalle kiteytti asian erinomaisesti. Aivan samat kokemukset ovat minullakin.

    Reima Muristo

    <p>Jos visvan ja kallen aukot eivät tuota, niin ne ovat ärtyneet liiasta käytöstä. Aukkoon voi laittaa bepanthen voidetta ja viikon lepo auttaa joka tilanteessa. Sitten vain tienaamaan…</p>

    Visakallo

    Reima tietää mistä puhuu.

    Jovain

    Huonosti sopii urakoitsijoiden logistiikkaan, mutta on myös urakoitsijoita joille sopii. Ei kannata myöskään uskoa laskenta esimerkkeihin, ei ainakaan, jos vertailua tehdään jk metsän perustamisen lähtökohdista. Siitä voi olla tuhoisat seuraukset metsälle ja laskelma antaa väärän tuloksen.

    A.Jalkanen

    Ei jiikoo metsää perusteta jos edellytyksiä ei ole. Laskelmien lähtökohta eli aloitusaika kannattaa asettaa jiikoo-sopivaan metsään.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 2,564)