Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 681 - 690 (kaikkiaan 2,448)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • Jovain

    Mistä niitä jk metsiä riittää, eihän 2014 suositus siihen vielä riitä ja 50 vuoden sulku on ohjannut metsät jaksottaisen metsiksi. On aika paksua uhoamista, ettei vaan ole teidän tuottamattomat jk metsät jaksottaisen metsiä?

    Perko

    Tuossa Eestissä  ovat puunhinnat   kilpailtu josta meikäläiset  ostaa  puuta.   Tämä  Lehti  voisi antaa sieltä  hinnat viikoittain niin  ehkä  silmät avautuisi!    En  maininnut tukista  130  mutta voishan se olla enemmänkin kun heittää  sellukattilaan.

    A.Jalkanen

    Jovain kts. kysymykseni edellä; niihin jos vastaisit niin tulisi uutta tietoa.

    mehtäukko

    Paksua on uhoaminen! Riittämisestä ollut kysekään, mutta kun te onnettomat ette pysty vakuuttamaan, että pääsisi se lysti alkuun.

    Ei pääse.

    Puuki

    <p>Viron hinnat on tiedossa. Niitä on tällä palstallakin puitu. Nyt on kyseessä kotimaan markkinat ja hinnat täällä. </p>

    Jovain

    AJ: Vastaan kyllä, mutta on erittäin vaikea kysymys.

    A.Jalkanen

    Jovain, kiitos jos yrität. Asianomaisten alueiden puun myynnit sen kai kertovat täsmällisesti, jos ne vaan pystyy erottamaan muista puun myynneistä.

    Perko

    Tänne  vain aniharva  propiskauppias on kertonut   tulonsa heitä kuitenkinn on    maamme täynnä ja vain muutama alle   %  muita.    Edelleen    millä tavoin tuo  päivittäisen  hehtaarin tulon  korjaisi   jotta se ylittäisi  edes  kolme tölkkipanttia?    Ahdistamalla  yhtä %  ( äsken vapautuneilta )  on  kokonaisuus aika pahasti koulutetulta  ammattilaiseltakin  hakusessa.

    Onkos  vetoomuksessani  jotain loukkaavaa kansantulosta tai  muista uskoista kun  metsänomistan tulon puolesta esitän  avauksia?

    mehtäukko

    Joovain…” mutta tuskin riittää mehtäukoltakaan perusteluksi, että jk metsät teollisuuden näkökulmasta on huono vaihtoehto..” Suorittava jo kertoikin, ja tarkennetaan siihen, että ..”Kelirikkohommina jk:ta tehdään ,jos tehdään..” voivat olla vain kantavat maat ja tiestöt.

    Kukaan klusterin tai myhistyksenkään toimija ei ole suositellut saati kehunut menetelmää missään muodossa. Huono mikä huono.

    Jo Joovainin..” Vastaan kyllä, mutta on erittäin vaikea kysymys..” kertoo, että kehu-numeroita ja vakuutteluja on todellisuudessa vaikea esitellä. Uhoamisesta huolimatta.

    Jovain

    AJ: Onko kasvu alentunut tai miten metsä kehittyy. Ovat aiheita joihin nykyiset metsät eivät oikein anna vastauksia. Harsinta kiellettiin aikoinaan ja 50 vuoden sulku on ohjannut metsät toisenlaisiksi, ovat jaksottaisen metsiä tällä hetkellä. Soveltaen saa vastauksia, mutta niin väittäisin, että vastaukset ovat ennemmin ajalta ennen sulkua, kuin tämän hetken suosituksista.   Sen aikaisille ns. pilalle harsituille metsille tehtiin hoitohakkuita ja ohjattiin edelleen kasvatettaviksi. Ovat tuottavia metsiä vielä tänäkin päivänä. Olivatko sitten pilalle harsittuja metsiä, eivät olleet. Liiallista harsintaa ei sallittu siihen aikaan, sitä tuskin sallitaan tänäkään päivänä. Läpimittaluokissa nolladoleranssi tai harsitaan pystymetsää lakirajoille on liikaa.

Esillä 10 vastausta, 681 - 690 (kaikkiaan 2,448)