Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 671 - 680 (kaikkiaan 2,448)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • A.Jalkanen

    Kuinka kauan olet Jovain pystynyt noudattamaan yhdellä tietyllä metsäkuviolla jatkuvapeitteistä kasvatusmallia ja onko kuvion kasvu alentunut tuona aikana mielestäsi? Miten metsän rakenne on kehittynyt? Tällaiset huomiot olisivat arvokkaita, ei hedelmätön juupas eipäs -kiistely.

    suorittava porras

    Jk on korjuun kannalta energiantuhlausta. Jk metsästä saa tuskin kolmannesta puutavaraa kasalle aukkoon verrattuna samassa ajassa. Työhön tarvitaan käytännössä kuitenkin ne kalleimmat aukkokoneet. Tiedätte varmaan ,mihin ne vehkeet päätyvät, jos jk-palstan vaihtoehtona on aukkokuvio. Kelirikkohommina jk:ta tehdään ,jos tehdään,kuskien työllistämiseksi. Ylleensä hakkut venyvät hakkuusopimukseen kirjatulke takarajalle. Jk:n kannattajilta vaaditaankin kärsivällisyyttä korjuuaikataulujen suhteen. Aukkokuvion kanssa ei tarvitse odotella.

    Perko

    Mikrotuotannolla 600 k  metsänomistajaa  tilkitsee kasvun  joka # metrille .  Konsernit johtaa metsien tuotantoa  hallinnolla ja rahoituksella  mehiläispesien tavoin.     Vanhassa  Tauno Matomäen ajatuksessa  on se  kuvattu kuinka tuhannet mehiläiset pystyy keräämää vuodessa kilotolkulla hunajaa… siirtäen sen teollisuuteen siitä syntyy  KOP:lle  tuottoa.   Pitämällä  kuhnurit laatikossa kannen alla ja  antamalla hieman ravintoa  luukunraosta niin  hoitavat joka koteloa  uskollisesti.   Pesiä siirrellään kulloinkin sinne mistä on hunajaa runsaimmin  saatavilla ja kuhnureita  halvimmalla ruokittavina. Malesia, Indonesia, Uruguay , Fin  ja ym.

    —  viimeisten Prs- kandien metsäalan laajat tiedot  rajoittui  jo  lämmityshalkoihin , heistä ei liene haittaa  puunmyyntiin.

    A.Jalkanen

    Suorittavan näkemyksellä on tukea: jos jiikoohon siirryttäisiin laajemmin, koneet ja kuskit eivät riittäisi, jos tehtaille pitäisi hankkia sama määrä puuta kuin aiemmin. Tällä olisi toki työllistävä vaikutus, kun hakkuupinta-alat pitäisi vähintään kaksinkertaistaa. Tämä näkyy esimerkiksi aiemmin esillä olleissa Kuopion kaupungille laadituissa skenaariotarkasteluissa.

    Korjuun vaikeusastetta korostaa se että jiikoota tultaisiin harjoittamaan lähinnä ojitetuissa korvissa, joita ei kunnostusojiteta ja pohjavesi on korkealla.

    Perko

    Yksinkertainen kertolasku,  myymällä  4 x arvokkaampaa tukkipuuta  propsin sijasta  ei tarvitse  tuottamatonta massaa siirrellä.    Kohentamalla  sellupropsin hinnan 130 motti niin  metsänhoito korjautuu samoin  ja tulot eivät vaadi  tuottamatonta rypemistä.

    PS ;  tuotanto koneet valitaan  lopputuotteelle  se on  sama kuin myynititavara  joka on sama kuin raha,  ja tekijät  tarpeen mukaan eikä  päinvastoin !   Seinämuurari ja  takkamuurari ovat ihan erikseen.

    Metsuri motokuski

    Tukin hinta tulisi romahtamaan jos siirryttäisiin jatkuvaan kasvatukseen suuremmissa määrin.  Perusteet löytyy tuolta Annelin kirjoituksesta.

    Perko

    Mopokuskikin kirjoittaa  kuin  laskutaidottomat!

    Metsuri motokuski

    Voitko perko perustella? Minun ajatus lähtee siitä että jos jk lisääntyy niin teollisuus ostaa puun suuremmalta pinta-alalta jolloin työn osuus kasvaa.  Niin kauan kuin selluteollisuus on Suomessa kohdennetaan kilpailua myös tukkipuuhun kun kuitupuun määrät vähenevät. Se ei välttämättä lisää puun hintaa koska korjuukulut kasvavat ja uskon että kartelli tulee astumaan peliin. Sen jälkeen alkaa alasajot. Tilanne voi myös mennä niin, että todennäköisesti nykyiset sellutehtaat ajetaan loppuun eikä uusia perusteta. Osa sahoista joutuu lopettamaan kun kilpailu tukista käy mahdottomaksi jos hintakartelli ei toimi. Käytännössä puuteollisuus tulee jäämään sellaiseksi että metsästä saatava  vähempi puumäärä ohjaa teollisuuden määrän ja tyypin sellaiseksi että se on huonompi vaihtoehto kansantaloudelle ehkä myös metsänomistajalle. Ei ole ollenkaan varmaa että vähempi puumäärä teollisuudelle nostaa puun hintaa, koska käyttäjät vastaavasti vähenevät.

    Perko

    Porukka metsästä saa hakeutua  hyödyllisiin askareisiin.  Kansakunnan etu  on jossain, ei  ole laskeutunut vielä aukonreunuksille! Mutta ”nallet” ja  paperintekijä tunnistaa sen  heti.   Äskelleen lasketut  ha €- tuotot  ovat  muutoinkin jopa helposti korvattavissa metsäväellä.   Kuhnurit   voisivat keväisellä puhdistuslennolla  hankkia jonkin uuden opin   ja jättää sen ”matomäkeläisen pöntön” .

    Puuki

    Mistä Perko saa 4 x kuitupuuta parempaa hintaa tukeista ? Ei pidä paikkaansa kuin korkeintaan jossain jk-metsässä.   Kuitupuun hinta oli viimeksi lisineen avolta 32 € motilta. Ei kukaan maksa lähes 130 € tukkimotista.

Esillä 10 vastausta, 671 - 680 (kaikkiaan 2,448)