Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 641 - 650 (kaikkiaan 2,459)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • Metsuri motokuski

    Kyllähän lähtökohta on ehdottomasti väärä jos jk metsien hoitoon kuuluu taimettumisen odottelu.  Eihän se niin pitäisi olla. Itseasiassa taimet pitäisi olla valmiina ennen kuin hakkuuta edes suunnitellaan. Silloinhan sen näkee onko jk:lle edellytyksiä olemassa. Jos päädytään ensiksi tekemään jk hakkuu ja sitten muutama vuosi odotellaan syntyykö niitä taimia vai ei. Silloin ollaan jo ehdottomasti myöhässä. Tietenkin näin voidaan tehdä maisemallisissa hakkuussa joissa tavoite on muu kuin metsän tuottavuus.

    Jovain

    Näin juuri Metsuri motokuski: ”Valuviasta” on ollut kysymys. Tästä avautuu aivan uudet maailmat metsänhoitoon. Ainakaan ei voida palata aikaan ennen ”sotia”, tarkoitan sulkua. Aikansa ottaa ennen kuin metsänhoito normalisoituu. Ehkä lähimpänä tässä on Perko, on aukomassa portteja ja väitän, ihan riippumatta siitä, toteutuuko metsänhoito hajautettuna tai voidaanko hoitomuotoja yhdistää?

    A.Jalkanen

    Hoitomuotoja voi taitava metsänkasvattaja jo nyt vapaasti yhdistää, metsälain puitteissa pysyen.

    Puiden uudistusmisbiologia ei tue jatkuvaa kasvatusta. Viimeisimmässä Metsämakasiinissa kerrottiin miten luonnonmetsät uudistuvat: harvoin toistuvin suurin ja pienin häiriöin. Häiriöitä yhdistää se, että pioneerilajeja eli valoa vaativia puita, kuten lehtipuut ja mänty, ei oikein pienten häiriöiden jälkeen synny, tulee pelkästään puolivarjopuita kuten kuusta. Sekin kasvaa erittäin hitaasti, jos varjoa on liikaa. Näiden biologian sanelemien rajoitteiden yli tai ympäri ei päästä ennen kuin ilmastomme sallii varsinaiset varjopuut etelämpää lauhkealta lehtimetsävyöhykkeeltä.

    Timppa

    Juuri näin kuin Anneli kirjoitti.  Minulla on käytännön esimerkki 10.7.2006 olleen syöksyvirtauksen vaikutuksista.  Osan metsästä se harvensi.  Siihen on syntynyt harvakseltaan pieniä kitukasvuisia kuusia.  Sitten se teki toiseen paikkaan aukon.  Se istutettiin kuusella ja sekaan kasvoi  luontaisia mäntyjä ja koivuja.  Syntyy hyvä sekametsä.

    mehtäukko

    Samanmoisesta etelärinteen harvennetun kuusikon trumpin puhaltamasta pienaukosta taannoin kerroin. Ei siinä ole eikä siihen tule mitään taimistoa,odottipa vaikka 30 vuotta lisää.

    Toimii nyt kuusikon keskellä työ-aikaisena koneiden kääntöpaikkana.Edes heinikko niettaantuu !

    Jovain

    Hoitomuotoja voi yhdistellä ja on yhdisteltykin, ei vaan toimi sen mukaan. Toimitaan sen mukaan mitä lain ja hoidon ohjeissa suositellaan. Tiedä sitten jk:n osalta, on aika kaukaa haettu, yöttömässä yössä jk on aina toiminut.

    mehtäukko

    Toistoa pukkaa kuin papukaijalta, sillä ei ole toiminut.

    Metsuri motokuski

    Niin näyttää tekevän.  Ilman mitään sen parempia ”villoja”. Toisessa kirjoituksessa kirjoittaa toista ja kohta päinvastaista.

    A.Jalkanen

    ”Yöttömässä yössä jk on aina toiminut” kuulostaa kyllä runolliselta mutta yhteys metsänhoitoon jää epäselväksi. Jaa taidan arvatakin: Eki on käynyt kesäöinä istuttamassa taimia koealueilleen!

    Jovain

    Valoilmasto Keski Euroopassa, verrattuna tänne Pohjolaan on erilainen, siinä ei ole mitään kummallista. Metsänhoidon osalta tuppaa menemään niin; mitä suppeampaa hoidon mallia tarjoillaan, sitä enemmän suojellaan ja kiinnitetään huomiota ympäristön tilaan.

Esillä 10 vastausta, 641 - 650 (kaikkiaan 2,459)