Jos tuo Visan hyvä tulos puolitettaisiin, joka on lähempänä keskimääräistä tulosta. Ei ole vaikeutta jatkuvan kasvatuksen opeilla päästä samaan ja tulos voidaan tuplatakin. Vaikeus voi olla miten päästä tasarakenteisesta metsästä eteenpäin. Eihän se tasarakenteisesta metsästä harsittu jk metsä ole vielä vakiintunut ja tuottava jk metsä. On tuhoille altis ja sopeumatonkin jk metsäksi. Vatii siirtymäaikansa ja kun näitä jk metsiä ei ole olemassa.   Perko on täysin oikeassa jatkuvan kasvatuksen metsissään, käyttäessään luontaisen uusiutumisen ja kasvun elementit hyväkseen. Ei ole uhraamassa niitä jaksottaisen hoitomuodon (avohakkuut) hyväksi. Kysymys on jatkuvasta kasvatuksesta ja kun hoitomuodot ovat joka tapauksessa vastakkaisia.   Jos voi luonnehtia, jaksottainen metsänhoito on luonnonvaroja tuhlaava ja jatkuva kasvatus on luonnonvaroja säästävä hoitomuoto. Siitäkin huolimatta, hoidetuissa metsissä molemmissa voidaan päästä samaan lopputulokseen.

”…käyttäessään luontaisen uusiutumisen ja kasvun elementit hyväkseen. Ei ole uhraamassa niitä jaksottaisen hoitomuodon (avohakkuut) hyväksi…”

Melkoinen asiantuntijalausunto taas kerran Jovainilta. Jostain syystä sp tai kaistalehakkuissakin uusien taimien tulo on sitkasta, ja muun rojun tullessa aukkoisuusriski kasvaa. Näitä aloja tavan taloudessa on vähän ja ne ovat helposti hoidettavissa. Entäpä kun on hairahdettu koko tilalla jk:ssa taimien kyttäykseen? Uhrauksessa vain alttari puuttuu.

Jk metsä taimettuu ja uudistuu, siitä on keskusteltu ja tavoista on kerrottu. Valitettavasti taimettomuus ja uudistumisen ongelma, odottelu kuuluvat jaksottaiseen metsänhoitoon ja luokitellaan sinne kuuluvaksi (ks metsänkäyttöilmoitus).  Ovat jaksottaista metsänhoitoa ja siihen ryhmään olisin viemässä myös poimintahakkuut ja pienaukot uusiutumattomina, silloin kun ne alat joudutaan viljelemään. Ei taida kovin suurta eroa olla sp ja kaistalehakkuisiin, paremminkin voisi pohtia sitä, miten taimettumisen ongelmasta pääsee eroon.

Ovat epävarmoja, mutta eiköhän tilastojenkin mukaan metsistä suurin osa ole luontaisesti syntyneitä. Tuskin on tarkoituskaan kaikkia metsiä viljellä ja eiköhän tuo suhde tule säilymään jatkossakin. Paremminkin ympäristön paineessa luontaisia vaihtoehtoja tullaan vahvistamaan.

Jovain: ”eiköhän tilastojenkin mukaan metsistä suurin osa ole luontaisesti syntyneitä”

Mikähän tilasto noin mahtaa sanoa? Siemenpuilla uudistettuja männiköitä toki on paljonkin, mutta aukon kauttahan sekin uudistaminen on tekemällä tehty, eli eivät ole itsestään luontaisesti syntyneitä.