Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 621 - 630 (kaikkiaan 2,471)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • Jovain

    Visa, 5 m3/ha/v. olet päässyt kunnioitettavaan tulokseen metsissäsi. Siihen samaan päästään myös mm. Tolopaisen (Arvometsä) 100/10 vuotta laskelmissa. Että onneksi olkoon vaan hyvästä tuloksesta, tulosta tehdään myös jk metsissä.

    Puuki

    <p>AJ :</p><p>Kyllähän niitä yli 80 vuotiaita puita kertyy paljon jk:ssa, kun esim. Metlan aikoinaan tekemillä pitkän ajan seurantakoealoilla jk:n taimet kasvoi 1,3 m pituuteen keskimäärin 42 vuodessa. </p><p>Keskikasvu on jk metsässä n. 20 % heikompi kuin tasaikäisessä viljellyssä metsässä. Ei ne kasva yhtä paljon kiertoaikana. </p>

    A.Jalkanen

    Voi sen noinkin Puuki ajatella… itse ajattelisin että jikoo ei ole toimivassa rakenteessa, jos kuusen taimien kehitys vie noin kauan. Vanhoja puita jätetään molemmissa kasvatusmalleissa säästöpuuryhmiin ja säästöalueille ja ne toimivat samalla siemenpuina.

    Perko

    Visan  tukki %  on  jotenkin päin  suhteessa  57 / 43  sama miulle kumpaa on kumpi kuin  prs- kandeissa.  4% korkosijoituksella  sijoitus olisi nyt 1300 000 € ja   olis ollut vapaana  käytössä tosin sahaukset olisi jääneet tekemättä.

    Puukin horinoissa on useimmiten etsitty näyttöä  koeruudun ulkopuolelta.  Huonokuntoisia taimia  on umpeenkasvaneen  tasaikäisen  puuston aliskasvuna.  Merkittävää eroa en ole havainnut valossa kasvavilla istutus puiden ja luontaisesti  syntyneiden  kesken..  Monta jopa istutus taimia  parempi arvokasvu  kun on valikoitunut  ”hyvään maahan” 5- 7 mm lustot!  se ei  sovellu aircraft plywood ksi mutta palaa hyvin.

    Visakallo

    Ymmärrän kyllä sen, että me, jotka esitämme täällä  pidemmältä ajalta käytännössä toteutuneita puunkasvatus- ja -myyntilukuja hienojen korkolaskelmien ja tekoälymallinnusten sijaan, ei olla alkuunkaan niin mielenkiintoisia kuin ne, jotka kasvattavat puita tekoälyn ja korkokaavojen avulla. Metsä on siitä erityinen toimintaympäristö, ettei se loppupeleissä juurikaan tottele muuta kuin luonnon ja biologian lakeja. Jos yrität toimia näitä lakeja vastaan, häviät ennemmin tai myöhemmin.

    Visakallo

    Perko: ”4% korkosijoituksella  sijoitus olisi nyt 1300 000 € ja olis ollut vapaana  käytössä tosin sahaukset olisi jääneet tekemättä.”

    Entä ne hakkuutulot?

    mehtäukko

    Joovain :..”Kunnioitettavaa on myös mehtäukon ”päivystäminen”, on jaksanut vuosia päivystää..”

    Miten tuo taas liittyykään aiheeseen?

    Nyt alan joutaa päivystämäänkin, ja hyvin paljon se on kulunut nurinkuristen käsitysten ja väitösten torjunnassa. Puunkorjuu, -teknologia ,puukauppa ovat kovinta kärkeä ”isännättömästä rahasta” puhumattakaan…

    Perko

    Metsämaata ostaessa paljaana tai puisena niin se  maksu katoaa  ja  sen takaisin saantia   kaivellaan sitten  josta R Ranta kertoi ”kettukahleissa”.   Myyntitulonetto – ostohinta  + tuotto  ( muista kemerat)  =  loppusaldo,    näin  rukkastuntumalla  tupakka-askinkannesta.  Ostin   rajalta  palan tinkimättä  ja  siitä on tuntuma  metsäsijoitukseen.   Se sijoitus ei heilauta saldoa mihinkään.

    -Ps  jäi sanomatta, — Visa kerroit  menestyksestäsi ja onnellisuuden täyttäneen mielesi sopukat kuin sulavaha niin kokemuksethan tuovat  lisää  vaihtelulla oloon kohennusta  roppakaupalla ja jos ovat ennen kokemattomia niin sehän on mainio  tunne kuin ensi lempi!

    Puuki

    <p>Perkon väittämät on paljon enemmän vanhan käävän horinoita kuin minun.</p><p>Perusti oikein  oman ketjunkin jossa ei saisi muka vertailla jk:a ja tasaikäistä kasvatusta.  Tieten kun haluaa jutun kulkevan haluamaansa suuntaan pois jk:n haittapuolista ja sen mainostamisen kritisoinnista. </p>

    Perko

    Puuki saat vapaasti  riepoa jiikoota tai mitä vaan mutta hyvä jos voisit ne  jonkinmoisin perustein tehdä.  Tiedän,  jotta  omaat pitkän ja laajan tietämyksen näihin  koettelemuksiin kuin ontto pönttöpuu asukeistaan.  Miulla on  tasaikäistä juttua ja  sen  muutos jää  joskus puolitiehen.    Nyt kun niillä kuvioilla  on  oottamisen jakso  myynnissä  kaikenmoinen äly on tarpeen  että niistä ei muodostuisi  suurta menetystä.   Onneksi energian käyttöä  haetaan  metsästä josta  hieman  kai maksetaankin,  mutta siitäkin vähästä joutuu vielä verottajalle tilille.

Esillä 10 vastausta, 621 - 630 (kaikkiaan 2,471)