Perko: ”Noin meille on kehitysluokista vakuuteltu hyvän menestyksen tekijänä, mutta taka-ajatuksena oli  sellukattiloihin halpa raaka-aine.”  

Kehitysluokkajaolla pääsee kuitenkin 80% kiertoaikaiseen tukkiprosenttiin.  En usko, että jk:lla pääsee sen parempaan, -vai pääseekö? Koivuilla voi käyttää jk:ssa aikajanana 40 vuotta, kuusilla ja männyillä 60 vuotta. Samalla pitää toki verrata kuutiomäärät myös. Minulla on näyttää kaikki ko. tulokset jaksollisessa kasvatuksessa toteutuneina motteina ja rahoina.

Kuten olemme jo aiemminkin lukeneet se suhde tasaikäisessä on n. 60 tukille ja 40 kuitupuulle.    Omissa laskuissani sain jk:n tukin kasvuksi kiertoajalla muutaman motin vähemmän kuin tasaikäisessä istutus kuusikossa.  Ne laskelmat on moneen kertaan tarkistettuja.     Ei esim. Pukkalakaan laske jk:ssa omissa laskuissaan mitään 80 % osuuksia tukille.

”…raivauksen vimma ja alaharvennukset kuitukasaan ovat putsanneet  kasvusta  kaiken jatkuvuuteen tarvittavan puuston..” Eikös näin toimita myös puutarhoissa? Kitketään rikkaruohot ja harvennetaan alikehittyneet liiat pois, että sato kehittyisi?

”…tukit  vain jäljellä lopuksi nekin   kattila- business  keittelee hutuksi.. Oli kuvat  tehtaalta..” Kuinka tämä liittyy ja kuuluu kasvatusmenetelmään ja teollisen toimijan päätös kenellekään?  Mo on jo kuitannut tukeistaan ei harvennuksen-, vaan avon hinnan

Alkaa muodostua jo aika historialliseksi, hyvinkin 70 vuotta, on miehen ikä ja uudesta liitosta (sulku) 50 vuotta. Pitkäksi muodostuu odotusajat, tukkiprosenteista ja laskelmista puhumattakaan. On olemassa myös tutkimustuloksia, toivottavasti asettuvat vielä kohdilleen.    Menee vähän kuin yhteiskunnassa, puhutaan vuosikymmenistä ja Niinistön ”vaalipuheessakin” 16 vuodesta. Kunnioitettavaa on myös mehtäukon ”päivystäminen”, on jaksanut vuosia päivystää.

Etsin tietoa tukkiprosenteista, löytyi Kuopion kaupunkia varten laadittuja skenaariolaskelmia, joissa oli vertailtu jaksollista ja jatkuvaa kasvatusta. Raportti on pitkä kuin nälkävuosi, koska kaikki skenaariot on laskettu erikseen talousmetsille, maankäytön muutosalueille, virkistysmetsille ja suojelualueille, joten siitä voi hyppelehtiä osan ylitse. Suojelualueilla oli suurin tukkiprosentti, muistaakseni 73.

https://publish.kuopio.fi/kokous/2021792316-4-3.PDF

Huomioita.

Ennusteet ovat pääosin odotetun kaltaiset. Maaperään ennustetaan kertyvän paljon hiiltä, enemmän kuin puustoon. Hieman tämän palstan asiantuntijoiden kokemuksen vastaisesti: lehtipuuston määrän ei ennusteta kasvavan jaksollisessa mallissa ja yli 80-vuotiaita puita vaikuttaisi kertyvän enemmän jatkuvan kasvatuksen talousmetsiin. Ehkä oleellisin tuloksiin vaikuttava tekijä on se että puuston kasvu oletettiin samaksi jaksollisessa ja jatkuvassa mallissa.

Sivuilla 20-21 on ehkä se olennainen asia, eli metsien tuottoarvo (50 vuoden aikana saadut nettotulot diskontattuna nykyhetkeen), joka on tässä saatu samaksi jaksollisessa ja jatkuvassa kasvatuksessa. Jos oletetaan, että parempi kasvu jaksollisessa realisoituisi, sen tuottoarvo muodostuisi kai suuremmaksi kuin jatkuvan mallin – olettaen että puuntuotannon kustannukset on huomioitu esitetyssä laskelmassa oikein, eli samoilla kustannuksilla tulisikin enemmän hakattavaa. Metsätuhojen ja metsänuudistamisen riskit voisivat käytännössä muuttaa tuloksia paljonkin. Luultavasti tässä on simuloinnissa pakotettu hakkuukertymät samoiksi jatkuvan ja jaksollisen mallin skenaarioissa paitsi ”suurin taloudellisesti kestävä” jossa hakkuukertymä on jaksollisessa suurempi.

Kannattaa lukea huolella sivulta 118 alkaen yhteenveto tulosten luotettavuudesta.