Näin toki AJ. Tässä vain koetetaan nyt vastailla Perkon lukuisiin kysymyksiin. Niihin Perkon tiedustelemiin puiden paksuuksiin en nyt tahdo oikein päästä kiinni. Auttakaa viisaammat, miten saisin ne kätevämmin Perkolle laskettua? Ne kun pitäisi ilmoittaa sekä pystyssä olevasta puustosta, että hakkuissa poistetusta puustosta.

Vielä yksi pikku tekijä. Perkon metsässä kehitys luonnontaimesta myyntipuuksi kestää taimien juromisesta johtuen 100-120 vuotta ja runkojakin on vähemmän hehtaarilla ,kun taimettuminen on epätäydellistä. Siihen 750 motin kertymiseen hehtaarilta saa varata aikaa parisataa vuotta eikä sekään aina riitä.

<p>Kieltämättä metsänhodossa käytetään faktoja päinvastaisessa tarkoituksessa. Väitetään, että jaksottaisessa metsänhoidossa ei ole odottelua. Käytännössä toinen puoli on odottelua, ennen kuin päästään tuottoihin. Tai jk:ssa on se taimi tai taimisto, jonka kasvua on odoteltava. Eihän jk:ssa lähtökohta ole se taimi, vaan metsän jatkuva kasvatus, jota ei tarvitse odotella.   Jatkuvaa kasvatusta ei pidä aloittaa taimiston kavattamisella tai saada hoitotoimenpiteenä taimisto aikaiseksi. Kyllä se huomio (lähtökohta) on puuston kasvattamisessa, sen jatkuvassa kasvattamisessa ja metsän uusiutuminen on uusiutumista tukevissa hoidon aikaisissa toimenpiteissä. Väittäisin, että virhe tehdään, jos jk metsää lähdetään perustamaan, ilman uusiutumisen edellytyksiä (tästä on keskusteltu).  Voi mennä biologian vastaisesti.   </p>

Kummallista väitöstä vaan jatkuu jaksollisen muka selluntuotannon varjolla, kun jiikoon tuotantokaan samoin ei ole vain tukkipuuta.

Joovain on vatkuttanut eriyttämisestä. No sitä riittääkin, kun väittää olemattoman mökkitonttinsa muutaman puun kehityksen pitkästyttävää odottelua verrannolliseksi puuntuotannon luonnollisiin kasvujaksoihin. Kuvioitahan käsitellään systemaattisesti kehityksen mukaisesti tietyin kriteerein.