Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 2,326)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • Perko

    Motit ja €: t selviää kun laittaa myyntiin ja katsoo tililtä!  Vaikea näin äkkiä sanoa,  en ole  toisten metsiä urkkinut. Tieto on silloin faktaa!

    mehtäukko

    Mottien eurot ovat harvennushintoja koko ajan, sillä korjuu on harvennushintaista.

    Visakallo

    Jaksollisessa harvennuksilta kertyy 40-100 mottia ha/harvennuskerta, 2-3 harvennuskertaa, ja hinnat löytyy taulukoista. Jk-hakkuutietoja piilotellaan kuin valtiosalaisuuksia, vaikka menetelmä on ollut käytössä jo vuosia.

    Kalle Kehveli

    Omat kokeilut ovat osoittaneet, etteivät jk-harvennuksen jälkeen puut toivu enään kasvuun, lisäksi joutuvat tautien ja myrskyjen uhreiksi. Höpö, höpö hommaa.

    Jovain

    Mikäli laskentaesimerkeistä mitään ymmärtää, tuskin on tarpeen ottaa Visan moninkertaisia tuottoja vertailuun, joka tarkoittaa myös ylisuurta korkoa.   Mistä niitä yleensä vertailevia lukuja ottaa, kun ei ole tilastoja, eikä metsissä rinnakkaisia vertailukohteita. On vaan uskottava siihen, mikä tietää, jos tekee puukaupan jk metsään. Pääasiassa tukkikaupasta saa avon hinnan, korjuun kustannukset ovat avoa vastaavat, puuston kasvu on jaksottaista vastaava, säästää uudistamisen ja hoidon kustannuksista jne. Hoitotoimenpiteeksi riittää siistiminen/hoitoraivuu korjuun jälkeen.  En oikein ymmärrä jaksottaisen ”etuja”, kun niitä pidetään peitteisen metsänhoidon (jk) haittoina.   Puuki, lakennassa ei ole tarpeen lähteä päätehakkuutulosta, vaan nollatasosta, sieltä AJ:kin lähtee.  Toisaalta poimintahakkuiden suositusten alaraja on käytännössä lakirajat ja tarkoittaa poistumassa ainakin puolet pois. Voi olla metsänhoidon kannalta tuhoisaa, ja jota tuskin voidaan pitää jk metsänhoidon kannalta suositeltavana ohjeena. Kuten tuossa edellä (Kalle Kehveli) todetaan.

    Puuki

    Kaikki tulo- ja menoerät pitää laskea mukaan mitä käytännössä syntyy.  Yleensä siis otetaan mukaan päätehakkuun tuloerot.

    mehtäukko

    Potaskaa Joovain . Jk:an ei ole läheskään yksin tukkikauppaa ja ”korjuun kustannukset ovat avoa vastaavat..” on silkka valhe. Miksi klusteri maksaa kuitenkin korjuulle sille kuuluvan harvennustaksan?

    Jovain

    Niin se tuntuu käytäntö olevan. Maksetaan puulle ja korjuulle vain harvennusta vastaavia hintoja. Kaikkea ei pidä uskoa, voidaan noudattaa myös toisenlaisia käytäntöjä.

    mehtäukko

    Joovainin ”tuntumat” uskotaan.

    Käytännön työ on toista.

    Metsuri motokuski

    Jovaini.  Kannattaisi pysyä totuudessa. Jk metsän hakkuu ei todellakaan ole tukkikauppaa eikä korjuuta tehdä avon hinnalla. On kuitenkin sen verran tullut tehtyä ettei asia ole noin kuten väitit.

    Korjuun hinta tulee kuutiohinnassa huomioitua. Jk metsistä yleensä maksetaan harvennuspuun kuutiohinta joka ei tietenkään ole sama kuin avo hakkuussa. Kun vähän mietit niin ymmärrät miksi.

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 2,326)