Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 581 - 590 (kaikkiaan 2,610)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • Perko

    Tasaikäisen erilaiset startit antaa mahdollisuuden  valinnalla säästää rahaa tai menettää  ja jopa aiheuttaa lopun tappio het’ lähdössä.   Kone sammuneena on palattava sinne  varikkotalliin vekseleineen kuin F1.   Mikä  aloitus olis  noista monista vaihtoehdoista rahallisesti tuottavin ?  Nyt puhaltakaa laajat tiedot  julki!

    Visakallo

    Alahan Perko sinäkin laittaa enemmän niitä tietoja julki. Olen koettanut omaa osuuttani hoitaa. Ovat ilmeisesti kiinnostaneet, kun kevytnimimerkeiltäkin on tullut kommenttia.

    Perko

    Ilmoitin jo ne jiikoon tietoni siisteinä seteleinä/ ha/v.   Lähimenneisyydestä ei  nyt ole  muita lukuja jaettavaksi.  Puiden myynnissä  olen ollut mukana   metsässä.  Tarvetta enempään raatamiseen tai  ruopimiseen ei ole ollut.   Näillä  on vaan selvittä ja luotettava ennusteisiin.   En harrasta   metsän parissointia omilla rahoilla pitää toimia.  Markkinoilla olen   ostanut nakit sinapilla ja kotiin   Viipurin rinkelin.

    —Keinottelu  ja metsänkasvun tuotto yhdessä  ei näissä laskelmissa anna sitä tietoa mitä haetaan.   Nuo ostosijoitukset olisi  4% korolla tuottaneet paremmin kuin metsään  sijoitettuna ja rahatkaan eivät olis kadoksissa ” ketturaudoissa”!

    mehtäukko

    ”..Mikä  aloitus olis  noista monista vaihtoehdoista rahallisesti tuottavin ?”

    Kylläpä ne on jauhettu palstalla moneen otteeseen selviksi. Mehtäukko nojaa kokeelliseen tutkittuun tietoon ja toimiviin jaksollisiin käytänteisiin. Koko metsänkasvatuspaletti kun on kuitenkin nivoutunut toisiinsa, koko ketjun on toimittava. Sp-asentoja tai kylvö sinne missä se käy. Naverot,laikutus tai kääntömätästys sekä 2-vaiheista mahdollisuuden mukaan. Kohtuullisilla p-aloilla ei voi parsia jälkiään useasti, ne on saatava onnistumaan. Haastavine keleineen korjuun on onnistuttava mutta pelivaraahan on olemassa. Kokonaisuus ratkaisee.

    Visakallo

    Etelä-Suomen Sanomat: Metsien uudistushakkuissa kaadettujen puiden keskiläpimitta on kasvussa. Kaikista järeimmissä metsissä uudistushakkuut tehdään Päijät-Hämeessä, Kanta-Hämeessä ja Etelä-Savossa. Uudistushakkuissa kaadettujen puiden läpimitat ovat pienimpiä Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa.

    Perko

    Nopeakasvuista ovat nuo Visan myynnissä järeät tukit (80 %   puusta tukiksi) . Kertoi aiemmin kaiken metsän puut itse istuttaneen eikä siitä ole vielä 40 vuotta..  Lehdistökin on tuon havainnut .

    Visakallo

    Älähän Perko taas höpötä omiasi. Minähän sanoin selvästi, että lähes kaikki metsieni puut ovat syntyneet minun elinaikanani. Olen 66 vuotias. Olenkos minä ne muka kaikki istuttanut?

    Jovain

    Vähän kyseenalaiselta vaikuttaa, jos uudistushakkuissa runkojen keskiläpimitat ovat nousseet, kun runkoläpimitat nollattiin ja korjuu sallitaan entistä ohuemmissa läpimittaluokissa. Tai luontaisen metsänhoidon vaihtoehdot luokitellaan jaksottaiseen metsänhoitoon kuuluviksi, vaikka niitä jk metsänhoidon näkökulmasta pidetään huonosti tuottavana vaihtoehtona.

    Perko

    Kerrohan  Visa  ihan  rehdisti millaiset  prosenttiluvut  kokonaisuudessaan ovat  rankakuormat mukaan lukien?  Veikkaan , että  muutamat paksuimmat tyvet ovat  about 40 cm.

    Visakallo

    Tarkennetaanpa Perkon kysymystä. Haluatko kaikkien pystyssä olevien puiden tukki- ja kuitupuun prosenttiosuudet, vaiko vastaavat luvut hakkuupoistumasta? Sen voin jo heti sanoa,  että ko. tilan kehitysluokkajakautuma on lähellä optimia.

Esillä 10 vastausta, 581 - 590 (kaikkiaan 2,610)