Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 571 - 580 (kaikkiaan 2,449)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • Visakallo

    Näinhän se kyllä oli. Ja kyllä tuon ostohinnan maksamiseenkin piti jotain tehdäkin. Ensi töikseni kolautin kahdeksan hehtaaria aukkoa kuusikkoon. Nyt sillä paikalla on kaksi kertaa harvennettu tukkimännikkö.

    Metsäkupsa

    Taisi 40 vuotta sitten olla autot, tv reaalisesti paljon hintavampaa. Mitenkähän ruuan laitakaan mahtaa olla, ainakin tuottajahinta v. 1995 romahti. Kännykät ovat halventuneet, 1984 niitä ei saanut mitenkään, lankakoneilla soittoa päivystettiin. Maassa raha säilyy, koska valmistus on lopetettu sanotaan. Minä tein aukkoa taasen 15 ha velan lyhennykseen, motteja 5000 lähti alkajaiseksi. Kahdesti on koivikot harvennettu ja alla valtaosin loistava kaksivaihe kuusikko.

    Perko

    Visa  jo aikaisemmin  selosti. että  20 – 30 vuotisesta taimikosta  on  rahaa puskenut voitokkaasti.   Siitä päättelin     varhaistukkimyyntiä.

    Nostokoukku

    Vielä siitä rahanarvosta. Muistelin, että 80-luvun alkupuolella viiden litran sahabensakanisteri maksoi tasan kymmenen markkaa. Jäi jotenkin se tasaraha mieleen, kun joka päivä tuon verran tuli ostettua.

    Rukopiikki

    Uus corolla siellä neljänkympin hinnoissa.

    Visakallo

    Pitääkö Perkolle jälleen kerran selostaa ihan perusasiat alusta! 20-vuotias puusto ei ole  taimikkoa, vaan ensiharvennettavaa metsää, josta korjataan kuitu- ja energiapuuta. 30-vuotiaana nämä alueet harvennetaan toisen kerran, jolloin hakataan kuitupuuta ja tukkia.

    Perko

    Visaa se  onni potkii.  Tuore   nuoriharvennuspuu  ei oo homeessa eikä lahoa löydy kirveelläkään niin kaikki  menee varmasti kaupaksi.  Saanto on näissä meijän  maisemissa    heikkoa mutta  sieltä  reilusti varsin  yli sata mottia lähtee myyntiin / ha ja   sehän tekee  nopeaa tuloa.

    Jovain

    Hoitomuotojen vertailu olisi syytä tehdä vakiintuneesta lähtötilanteesta ja että vertailu tehtäisiin tasapuolisesti nollatilanteesta. Lain suosituksen mukainen malli jk metsäksi ei sitä vielä ole ja johtaa usein uusiutumattomana viljeltäväksi (takaportti). Eli muodostuu tilanne, jossa jaksottaista metsänhoitoa vertaillaan jaksottaiseen metsänhoitoon. On malli johon vertaillaan, mutta tuskin kuitenkaan vielä vakiintuneesta mallista.

    Puuki

    <p>Vertailut pitää tehdä aina kunkin tilanteen mukaan. Se on tasapuolista. Suojuspuuhakkuita on tehty jo ajat sitten ja niistä saadut kokemukset ei tue luontaista uudistamista kuusella kuin poikkeustapauksissa. </p>

    Timppa

    Hoitomuotojen vertailu olisi syytä tehdä vakiintuneesta lähtötilanteesta ja että vertailu tehtäisiin tasapuolisesti nollatilanteesta

    Olen joskus lähettänyt kuvankin.  Vertailussa myrskyn harventama metsä ja saman myrskyn tekemä aukko.  Harvennettuun metsään ei syntynyt taimikkoa.  Aukon hyvin kasvavia  istutuskuusentaimia täydentävät  luontaisesti syntyneet männyt ja koivut.  Ei tilanne muuksi muutu milloinkaan.  Jos metsänpohja on kostea, niin saattaa syntyä hitaasti kasvavia kuusia.

    Meillä on ollut aika monta aikoinaan n tiheyteen 200 runkoa/ha harsittua kuviota.  Tämän hakkuun jälkeen on yleensä syntynyt n 80 kuusta/ha ja jonkin verran harvempiin paikkoihin hieskoivuja.   Kun vain nuo n 100-vuotiaat valtapuut hakattaisiin, niin ei jäisi muuta kasvatettavaa kuin nuo kuuset, jotka todennäköisesti kuolisivat paahteessa.

    Biologialle ei voi mitään.  Sen ehdoilla on toimittava.

Esillä 10 vastausta, 571 - 580 (kaikkiaan 2,449)