› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 551 - 560 (kaikkiaan 2,433)
1 2 3 … 55 56 57 … 242 243 244

  • Aukon tuottomenetelmät

    Sent on: 24.7.2023, 14:36

    Merkitty: 

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

    Tekijä
    Perko
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen 6.2.2024, 16:13

    Ei Visakallokaan varmaan jokaiselta hehtaarilta saa 600 per ha ja vuosi mutta parhailta kuusikuvioilta nyt ainakin. Kyllä pitemmän aikavälin vuosittain saatavan nettotulon (tulot – menot) määrä ja sen vertaaminen tilan arvoon on ihan kelpo kannattavuusarvio.

    Puuki 6.2.2024, 16:18

    Esim. 10 vuoden kassavirtahan voi olla melkein mitä tahansa ; toinen hakkuuttaa kaiken myyntikelpoisen puun pois laskien samalla tilan arvoa ja toinen saattaa ”tuottaa vain tappiota” ja jättää myymättä kokonaan.

    Onnistuu jos on historia tiedossa ; miten paljon on minäkin vuonna myyty ja mitkä on olleet menot.  Kannattavuusvertailu ilman historia -tietoja on vähän eri asia.

    A.Jalkanen 6.2.2024, 16:30

    Juuri näin, kiitos Puuki tarkennuksista. Mutta jos käyttää apuna tasearvoa eli huomioi myös puuston kasvun (tulona), vuosien väliset erot tasoittuvat.

    Timppa 6.2.2024, 16:40

    Yritin selittää, että vertailu pitää kohdistaa siihen alkupanokseen hehtaareissa, josta Visa on alkanut kasvattaa metsäomaisuuttaan.  Silloin saattaa tulla nykyään huimia hehtaarikasvuja

    Perko 6.2.2024, 16:58

    Ei Visakallokaan varmaan jokaiselta hehtaarilta saa 600 per ha   Tuo on miun antama haamu joka olis minimi tavoite, että se pohjan hinta kuittautuisi edes kohtuullisessa ajassa .  Visa .. ilmoitti   300 € sekin oli  liikemiehen  hatusta repäisty.  Sellaiset ovat nyt ne varmat tiedot ,  Timpallahan on  ongelma  selvittää miten vivut ja verottaja avustaa tai  toisaalta mistä sen tulon tekisi. Pitääkö ostaa uusi tila joka vuosi  vai mihin  mahtuu ” rahat”.

    — Puukilla on sama kuin useimmalla mo  kirjanpitäjällä  moninkertainen järjestelmä josta ei yksinkertaiset tarkastajat selvitä mittään!   Mutta tasakasvatuksen  tuottavuuden parannusajatus näköjään saa odottaa  edelleen.

    Visakallo 6.2.2024, 17:13

    Timppa: ”Monellako hehtaarilla Visa aloitti?  Mikä on niille laskettu tuotto?”  

    Hyvä kysymys! Tehdäänkö niin, että minä annan perustiedot, ja raati saa laskea tuotot. En harrasta yksittäisten vuosien tuottojen laskentaa, koska se ei metsätaloudessa oikein johda mihinkään. Minulla on nyt käytettävissä perustiedot 40 vuoden omistusajalta. Aloitin ostamalla vuonna 1984  kerralla 120 hehtaaria normaalisti hoidettua, kehitysluokkajakautumaltaan lähellä optimia ollutta metsää, jossa oli puuta 18 120 kiintokuutiota, eli 151 /ha.  Tarkastelemme vain tätä tilaa, eikä mitään sen jälkeen hankittuja. Puuta on tältä tilalta hakattu 40 vuoden aikana 31 200 kiintokuutiota. Samassa ajassa metsä on kasvanut 33 120 kiintokuutiota, eli nyt tilalla on puuta yhteensä 19 430 kiintokuutiota, eli 162/ha. Hoitotyöt tehty ja hinnoiteltu normaalisti omana ja vieraan työnä metsänparannusvarat, kemerat, bonukset,  lähes täysimääräisesti käyttäen sekä latvusmassat ja kannot myyden. Puun hintana päijät-hämäläinen kilpailutettu hintataso.

    Metsäkupsa 6.2.2024, 18:09

    Hyvät kaupat Visa on tehnyt, vaikka ostohinta perustiedoista ei selviä. Nykyiseksi tilan markkina-arvoksi veikkaan  reilua kymppitonnia hehtaarille.

    Itsellä on myös jokaisesta tilasta kirjaukset: Ostohinta, myydyt kuutiot ja eurot vuosittain. Alkupuumääriä en ole kirjannut, myöskään menoja en. Isoin ostamani tila on 85 ha, josta kasvullista metsämaata 80 ha .Ostohinta v. 277500 euroiksi muutettuna v. 1995, puuta oli 16 000 m3, josta leppää haapaa n.2 000 m3. Puuta olen myynyt vuosien saatossa 21236 m3, rahaa on tullut puilla 716315 euroa. Puuta tilalla nyt n.9000 m3, vuotuinen kasvu n. 700m3/v. tilan markkina-arvoksi lasken varovaisesti puoleksi miljoonaksi. Tuottojen lasku kyllä jätettävä palstan viisaammille kyllä.

    A.Jalkanen 6.2.2024, 18:11

    Paljonko tuo lienee Visakallon tilan kasvuprosentti nyt? Jos kasvaisi vaikka 8 m3/ha per vuosi runkohinnalla 50 e/m3 niin siitä tulisi 400 euroa/ha vuodessa. Puuston arvo 160 m3/ha x 50 e/m3 = 8000 ja 400/8000 on 5 %.

    KeMeRat 6.2.2024, 18:15

    Jee! Lasketaan Visvan tuottoja, kaikki mukaan! Sillä aikaa muualla yhteiskunnassa:

    https://www.vtv.fi/app/uploads/2023/10/VTV-Tarkastus-13-2023-Yksityismetsatalouden-tuet-ja-korvaukset.pdf

    Nostokoukku 6.2.2024, 18:32

    Suhteellisen karua tekstiä tuo tarkastuskertomus. Valtio on tukitoiminnalla pyrkinyt ohjaamaan metsänkasvatusta ja käyttöä haluamaansa suuntaan. Erityisesti teollisuudelle käyttökelpoisen ja edullisesti korjattavan puun määrää.

    Tuohon lauseeseen ei ollut lisätty kuitenkaan teollisuudelle halvan puun määrää.

Esillä 10 vastausta, 551 - 560 (kaikkiaan 2,433)
1 2 3 … 55 56 57 … 242 243 244