› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 541 - 550 (kaikkiaan 2,400)
1 2 3 … 54 55 56 … 238 239 240

  • Aukon tuottomenetelmät

    Sent on: 24.7.2023, 14:36

    Merkitty: 

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

    Tekijä
    Perko
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Timppa 6.2.2024, 13:40

    Tuosta inflaatiosta.  Metsä on kyllä parantanut arvoaan, kuin kun taas huoneistot, osakkeet ja käteinen raha menettäneet.

    Puuki 6.2.2024, 14:14

    Metsien arvokasvu nousi kuitupuun (ja sitä pienempienkin puiden) osalta alle vuodessa n. 30 %. Se vaikutti jo paljon kannattavuusvertailujen tuloksiinkin.

    Miksi esim. Perko ei osaa hyväksyä laskelmiin aloitustilanteessa syntyviä tuloeroja vertailuissa ? Siksi varmaan että niiden mukaan ottaminen osoittaa yleensä , että jk häviää kannnattavuusvertailun selvästi.  Siksi mm. jk-firmojen esitteissä kerrotaan päätehakkuutulojen kuuluvan edellisen puusukupolven tuloihin joita ei lasketa mukaan käytännön kannattavuusarviointeihin.

    Perko 6.2.2024, 14:41

    Puukilla on hyvä havainto,  latvuspropsit ovat parantaneet hintaa sen näkee  kartelliohjauksen ML julkaisemasta ”hinnanmääräyksestä”  prs. on vain 1/3  tukinhinnasta.   Mitä mietit  tuosta  tasaikäisen  tulonkehityksestä  jaettuna yhdelle vuodelle ?  onko  se mahdollista  nostaa 600  €/ ha  ?

    PS  — vertailussa edelliset ovat mukana siinä edellisessä eivät kahdessa vertailussa eikä tulevassa tuotossa.

    Perko 6.2.2024, 15:21

    Suorittavalle pittää paljastaa , että nälän olen tuntenut etenkin kun kannoin koivu ropsia kasalle -69 ”lahjoituksena”. Terve arvokasvussa oleva metsä piti tuhota aukon tieltä.  Nykyisin aniharvoin on nälkävieraana , joskus sitä kaipaan.    Siitä mitkä ovat kulloinkin seuraukset tai mistä johtuu niin melko varmana  tiedän  ettet hakisi  Here-sovelluksella  paikkoja jos olisin jatkanut kantamista.   Siellä konsernin yksi ropsin mittamies suorittaa pihankävelystä kk:ssa 10 hehtaarin hakkuut palkkana ja ne ihmeelliset rotupuut häviää pyyhkeeksi. Metsän hyödyt ovat  hajautettu  monelle suorittavalle viisaalle pihahiihtäjälle.  Metsään jää vain  hieman hikisiä hajuja.

    Puuki 6.2.2024, 15:28

    <p><p>Ne kaupantekohetkellä (/=mittauksessa ) mukana olevat puut lasketaan mukaan sen hetken tuloihin, jos lasketaan oikein.  Kaikenlainen muu laskeminen on itsensä ja muiden pettämistä.</p></p><p>Jk on mukava harrastus jossa metsä säilyy (toivon mukaan) suunnilleen metsän näköisenä mutta kannattavuudessa se häviää tasaikäiselle käytännössä lähes aina. </p>

    MaalaisSeppo 6.2.2024, 15:41

    <p>En ole perehtynyt metsälakiin, mutta tuntuu oudolta, että siihen sisältyisi metsänhoitoon liittyviä suosituksia, kuten Jovain väittää.</p>

    Puuki 6.2.2024, 15:51

    <p>Kannattavuusvertailussa ei lasketa yhden vuoden tuottoja/ha.  Niissä verrataan 2 (tai useammankin) vaihtoehtoisen kasvatustavan tuloksia keskenään.  Yhden vuoden tuotot voi vaihdella suuresti koska ne lasketaan kunkin vuoden myydyn puun tulojen ja mh-menojen erotuksena. </p><p>NNA:ja laskettaessa otetaan mukaan koko kiertoaika. Lähemmäs nykyhetkeä pääsee, kun laskee kunkin tilanteen mukaan ja erotukselle korkoa korolle jatkossa ensin seuraavaan käsittelykertaan mennessä ja siitä sitten eteenpäin (unohtamatta menojen laskemista mukaan). </p>

    Timppa 6.2.2024, 15:57

    iin, tuosta ruususenunessa kun heräätte, uudelleen kysyn miten kohennatte tuottavuuden 600 € :on? 

    Monellako hehtaarilla Visa aloitti?  Mikä on niille laskettu tuotto?  Jaksollisen omistajille jää ylijäämää hyvän myyntitulon ansiosta.  Sitä voi sitten sijoittaa uuden metsän ostamiseen, metsäyhtiön tai muun yhtiön osakkeisiin.  Tuotto kasvaa kuin lumipallo.  Tietysti verovipukin auttaa.  Tarvitsee investoida vain 2/3-osaa.  Yhden 1/3-osan sijoittaa verottaja, joka jättää tämän tuotosta 2/3-osaa metsänomistajalle.

    Perko 6.2.2024, 15:57

    No, onpas tämä Puukille vaikeaa!   kun lasketaan 70  tai 30 – 10 vuoden  mittauksista  saatu käyttöön jäävä raha eikä sekoiteta päätä jk lla eikä muullakaan.  Summan jakaa vuosilla ja  ha:lla siitä nyt on kyse.  Kysyn ; millä tuota tasaikäiseksi istutetun ha  vuosituloksi kutsuttua tulosta saataisiin kohennettua, eli lissää rahhaa?   Ylälaidassahan on vielä tilaa.

    —- käsitellään sitä  kiroamaasi jk  juttua toisessa ketjussa. Eikä sen monikerroksisen mörön kanssa tarvitse kilpailla.

    Puuki 6.2.2024, 16:03

    <p>Avohakkuun tuottojen kertomiseen kuuluu olennaisesti myös vertailut muihin vaihtoehtoihin.  Kumma että Perko ei antaisi sitä kertoa(?) . Tai eihän se mikään ihme olekaan, kun vertailu osoittaa Jk:n huonommaksi . </p><p>Pitkän ajan vertailuihin pitää aina ottaa myös mukaan korkotekijä.  Siksi yhden vuoden keskiarvotulos ei vielä kerro paljon mitään. </p>

Esillä 10 vastausta, 541 - 550 (kaikkiaan 2,400)
1 2 3 … 54 55 56 … 238 239 240