› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 531 - 540 (kaikkiaan 2,605)
1 2 3 … 53 54 55 … 259 260 261

  • Aukon tuottomenetelmät

    Lähetetty: 24.7.2023, 14:36

    Merkitty: 

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

    Tekijä
    Perko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen 6.2.2024, 11:14

    Ei Perko onnistu ihan kaikkialla Suomessa, mutta Päijät-Hämeessä Visakallon mailla kyllä ja hän on näistä raportoinut.

    Perko 6.2.2024, 11:24

    Niin,  Visa antoi luvun 300 € / ha /v. Timpan saavutus tuskin ylsi puoleen tuosta. Molemmat oli kai bruttona?

    Jovain 6.2.2024, 11:34

    Timpan, sen paremmin kuin Visankaan, tarinat eivät edusta lähellekään metsien keskimääräistä tuottoa, että siinä mielessä heidän vaikea perustella. On myös tarkoitushakuista johdatella jk:ta jonnekin korpikuusikoihin tai rämeille. Parhaat jk tulokset saadaan kovanmaan kivennäis kohteilta, siinä kuin muussakin metsänhoidossa.

    Metsuri motokuski 6.2.2024, 11:48

    Miten sinä jovain tuollaista voit väittää kun jk on niin uusi kasvatusmalli ettei siitä ole oikein mitään kerrottavas ? Vasta pari vuotta sitten tehtiin kolme suurempaa koealaa itä suomeen jossa asiaa aletaan tutkimaan. Odotetaan nyt tutkimustuloksia ja sitten voi päätelmiä tehdä missä se toimii parhaiten. Luontainen taimettuminen lienee parasta rämeillä ja ojitetuissa korvissa. Sen voi jokainen havaita joka metsissä töitä tekee.

    Timppa 6.2.2024, 11:49

    Viimeisen 6 vuoden keskitulo oli 261 euroa/ha ja kulu 47 euroa/ha.  Tuloa ja tulo-kulusuhdetta heikentää, että meillä pääosa metsistä on kuivan tai kuivahkon kankaan männiköitä, joiden uudistushakkuumäärät ovat n 100 m3/ha alemmat kuin  kuin kuusikoiden.  Kuluihin  sisältyy myös mm yli 10 km teitä, vakuutusmaksut ja tilitoimisto.

    Perko 6.2.2024, 11:56

    –  vero niin Timpalle  jää  172 €   sen kun arvottaa kiinni olevaan pääomaan saa yrityksen  tuottavuuden.

    Timppa 6.2.2024, 12:22

    Metsään on sijoitettu aikanaan n 2 euroa/ha.

    Biologia määrittelee, että metsän kasvu on n luokkaa 3-5 %.

    Metsä tuottaa kahdella tavalla.  Siis myyntitulona ja tasearvon muutoksena.  Arvopa Perko kuinka paljon metsien tasearvot ovat muuttuneet viimeisen 6 vuoden aikana.

    A.Jalkanen 6.2.2024, 12:25

    Vähennetäänkö tasearvosta inflaatio? Jos vähennetään niin on pysytty paikoillaan tai menty hiukan parempaan.

    Perko 6.2.2024, 12:45

    Niin, tuosta ruususenunessa   kun heräätte, uudelleen kysyn miten  kohennatte tuottavuuden  600 € :on?  Visakallo hei,   onnellisena ja menestyneenä metsien erikoisosaajana  auta !

    Mikäli inflaatio lasketaan voin- tai läskinhinnasta niin sitä voi kompensoida  niiden käytöllä.   Edellisellä pula-ajalla  kansa arvotti noilla inflaation, heh heh. mie en ossaa A J n kysymykseen vastata.

    suorittava porras 6.2.2024, 13:17

    Perkon verolla ilkkuminen kalahtaa omaan nilkkaan. Timppa ja Visa vähentävät metsään kohdistuvat kulut verotuksessa ,mutta Perko makselee pienimmistä tuloista veroa maksimi määrän ,kun ei ole vähennyksiin oikeuttavia kuluja.

    Metsä ei ole ikiliikkuja ,josta voidaan vain ottaa . Vain aktiivinen hoitaminen takaa kasvun ja tulot. Yksi sukupolvi voi toki mellastaa ,miten tahtoo ,mutta lystin maksaa lopulta seuraava sukupolvi.

    Ja vielä kerran!

    Jos olisi pitäydytty vanhoissa kasvatusmenetelmissä (harsinta), ei olisi tarvetta keskustella metsän tuotosta. Ei olisi kasvua eikä teollisuutta. Keskustelun aiheena olisikin ,riittääkö metsässä puuta pitämään mökki lämpimänä . Vallalla olisi markkinatalouden sijaan keräilytalous . Jälkimmäisessä Perko olisi kuollut nälkään jo aikoja sitten.

Esillä 10 vastausta, 531 - 540 (kaikkiaan 2,605)
1 2 3 … 53 54 55 … 259 260 261