› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 521 - 530 (kaikkiaan 2,301)
1 2 3 … 52 53 54 … 229 230 231

  • Aukon tuottomenetelmät

    Sent on: 24.7.2023, 14:36

    Merkitty: 

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

    Tekijä
    Perko
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Metsuri motokuski 5.2.2024, 14:29

    Ei voi olla totta tuota perkon ajatuksen juoksua. Meinaatko ihan oikeasti että jk:lla tuo olisi parempi ? Jyväskylän kaupunki siirtyy pikkuhiljaa jatkuvaan kasvatukseen enenvässä määrin. Tietenkin pääosin vihervasemmiston painostuksesta. Jo nyt metsäsuunnitelmassa on todettu että puustopääoma ja hakkuutulot pieneen huomattavasti. Muistaakseni 20 % luokkaa. Miten tämä voi olla mahdollista jos jaksottainen hävittää metsäpääomaa ?

    Puuki 5.2.2024, 14:46

    Yhden vuoden keskimääräinen ha-tuotto ei kerro muutenkaan juuri mitään kannattavuudesta. Siinähän on vaihteluväli n. 0 – 6000 €/ha.  Metsän kasvu on ihan erilaista esim. Lapissa ja E-Suomessa ja myytyjen puiden laatu-ja määrä vaihtelee vuodesta toiseen.

    Jk:ssa vuoden keskikasvu on tuon n. 20 % /kiertoaika heikompi kuin tasaikäisessä vastaavalla kasvupaikalla.  Se on niin paljon, että suurempi tukkiossuus kokonaispuustosta (jos on edes mahdollista) ei riitä korvaamaan tappiota paljon paremmin kasvavan tasaikäisen metsän kanssa.

    Perko 5.2.2024, 15:14

    Metsähehtaari tuotti omistajalleen Etelä-Savossa viime vuonna keskimäärin 205 euroa. Ja marjat ja sienet päälle. | Paikalliset | Länsi-Savo (lansi-savo.fi)

    Siinähän se on kun  muka pitää katsoa koko tilan puut ja hakkuut niin tässä on !    Puukin 20 % väitteeseen ei ole perusteita muualta että se haittaisi parempaan eurotuloon.   Käsitellään vain  tässä nyt  avohakkuita ja ns paljaita rästejä  koska noista  jk jutuista ei ole  ollut juurikaan huomauttamista.  Kilpailu ei onnistu kun sijoittajien otsat ovat niin eri tasalla ja silmissä näyttä paljasmaakin punertavan joillain   hongikolta.

    Jovain 5.2.2024, 22:54

    Jaksottaisessa metsänhoidossa kokonaispuustosta tukin osuus on keskimäärin 40 % luokkaa ja kuidulle 60 %  Paljonko olisi jk metsänhoidolle jatkettuna, veikkaan, että olisi päinvastoin ja jatkuvana paljon ylikin.

    A.Jalkanen 6.2.2024, 09:10

    Käännä Jovain luvut toisin päin niin olet lähempänä oikeaa.

    Lisäys: ei ole lainkaan kummallista että tamppaaminen ei houkuttele jos lähtötiedot ovat tällä tasolla.

    Timppa 6.2.2024, 09:44

    Käännä Jovain luvut toisin päin niin olet lähempänä oikeaa.

    Juuri näin.  Meillä oli 10-vuotiskaudella 2008-17 kuusella tukki% 65,3 ja männyllä 66.5.  Vuosina 2018-23 kuusen tukki% on 61,4 ja männyn 65,5.

    Jovain 6.2.2024, 09:52

    En määrittele jk metsää nykyisen lain suosituksen mukaisena. Ongelma voi olla esim. miten tukkiosuus kokonaispuustosta määritellään, kun niitä valmiita tuottokunnossa olevia jk metsiä ei ole. Laki suosittelee jk metsiä tekemään, mutta niitä tehdään jaksottaisen tasarakenteisiin metsiin.   Väitellään vähän eri asioista, jk:lla on pidempi siirtymävaihe, ennen kuin jk metsää voidaan pitää tuottokunnossa olevana metsänä. Ei oikein löydy perusteita, etteikö jk metsä jatkettuna tai jatkuvana tuota tulosta.

    A.Jalkanen 6.2.2024, 10:10

    Valmiiksi erirakenteisia sekapuustoja voisi löytyä jossain vaiheessa hoitamatta jääneistä korpikuusikoista, ei niinkään alaharvennetuista kivennäismaan metsistä?

    Timppa 6.2.2024, 10:36

     Ei oikein löydy perusteita, etteikö jk metsä jatkettuna tai jatkuvana tuota tulosta.

    Kyllä löytyy, että tuottaa, mutta huonoa tulosta.  Se ei yllensä taimetu.  Jos taimettuu, niin  lahovikaista kuusta, ei mäntyä tai koivua.   Kasvu on huono.  Puun hinta on huono.

    Sikäli kun muistan, niin näistä on keskusteltu.  Onko jäänyt sinulta Jovain huomaamatta?

    Perko 6.2.2024, 10:49

    Asiantuntijat kun  Te osaatte kertoa kuvitelmin,  miten tasaikäisen rahallisen tuottavuuden saa  nostettua vuodessa  esim 600 € / ha .  Kertokaa niistä  myynnin €-tilityksistä  voitte jättää nuo  olemattomat  istutuskasvut ( harvoin myynnissä) ja muut r-sahauksen ennätyksenne sivuun.  Samaa pitää kysyä neuvonnalta kuinka tuohon yltää saldo?  Puukin ratkaisu oli, että lasketaan muutamalta vuodelta  tulot yhdelle jollekin laskentavuodelle, juu, niin se toimii  yhdistyksen neuvonnallakin . —- Minulla on ongelmana   yli puolet pinta-alasta tasaikäisensysteemissä ja sen takia  olis hyvä  löytää jokin parannus.

Esillä 10 vastausta, 521 - 530 (kaikkiaan 2,301)
1 2 3 … 52 53 54 … 229 230 231