Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 501 - 510 (kaikkiaan 2,301)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • Gla

    Hinta, jonka perustetta ei edes asiantuntija eli mhy:n välittäjä tiedä? Miten voi maksaa jotain,  mistä ei tiedä mitään?

    Parasta vaan laskea oma hinta tuottoarvomenetelmällä ja unohtaa hatusta repäistyt taulukkoarvot.

    Petkeles

    <p>Ostaja nyt käytännössä kysyy markkinahintaa ja siellä tonnin pinnassa se etelässä on. Muuta jatustelua voidaan kyllä lämpimikseen suoltaa muutama sivullinen. Jos vaikka saataisiin joku muistelemaan edullisia pellon paketointeja 30 vuoden takaa tms. oleellista.</p>

    Gla

    Ei markkinahinta liity mitenkään siihen, mitä aukosta kannattaa (vois) maksaa.

    Petkeles

    <p>Ei tässä kysellä mitä kannattaa maksaa, vaan mitä pitäisi tarjota jos tuon haluaa. Vaatii vähän pelisilmää ymmärtää mitä siellä rivien välissä lukee. ?</p>

    Makarov

    Oisko se petkeles 4000€/ha. Ei kö sittenkin 5000€/ha. No nyt on petkeleksen päivä pelastettu.

    Puu Hastelija

    Möin naapurille – ei nyt aukkoa, mutta sellaista paju-koivu risukkoa, että kyllä siinä puustollakin varmasti arvoa oli. Hiukka päälle 20000e/ha. Että kyllä petkele ihan oikeassa tuon hinnoittelun kanssa on.

    mehtäukko

    ”..Ei tässä kysellä mitä kannattaa maksaa, vaan mitä pitäisi tarjota jos tuon haluaa..” on kuten Petkeles se muotoili. Laski mitä laski, sillä seudun käypä markkinahintahan määrää pohjan.

    Vai niinkö täällä muissakin kauppatarjouspyynnöissä aletaan laskeskella ”omia” tuottoarvoja?

    Gla

    Kun teen tarjouksen metsäpalstasta, lasken sille hinnan, joka on kannattavuuden suhteen kipurajalla ja tarjoan sen. En tarjoa hintaa, joka ylittää tuon, vaikka arvelisinkin markkinahinnan ylittävän tarjoukseni. Eihän siinä olisi mitään järkeä.

     

     

    Puuki

    Paljaan maan arvoja voi myös teoreettisesti laskea eri korkokannoilla (= oma tuottovaatimus). NNA-laskenta antaa siihen riittävän tarkan arvion. Tarjous sitten korkovaatimuksen antaman laskelman paljaan maan arvon mukaan.

    Perko

    ”Eihän siinä mitään tyhjäkäyntiä ole, päinvastoin. ”  Timppa  todistaa jiikoon jutussa.  Varsin niin onkin kun aloittaa naveroista ja laikuista taimista  ja jatkaa tamppausta.    Nuo kun  Puuki laittaa  NNN- laskuriin saadaan siitä se vuosikerta hunaja.   Timppahan ei sitä tee eikä vertaa myyntihintaakaan.  Tasaikäinen metsä  ei ole hypännyt entisestä raivauksenvimmasta  kahdeksassa vuodessa taimikasvuun ja se ei muutenkaan  ole ohjattu eri-ikäiseksi  kasvamaan.. Jotta  ne  jutut kuuluu enempi tälle  palstalle, jos tuntuu tarvitsevan ulkopulista rahoitusta.

Esillä 10 vastausta, 501 - 510 (kaikkiaan 2,301)