Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 2,326)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • Visakallo

    Jos Perko ei halua asettua kenenkään vastapuoleksi, niin miksi kuitenkin aina tekee vertailuja jk:n ja jaksollisen välillä niin, että jaksollinen esitetään huonompana ja epäuskottavana vaihtoehtona? Eikö jk:ssa itsessään ole riittävästi hyviä ja uskottavia faktoja esiteltäväksi?

    Perko

    Vertailu ja pohtiminen  tulosta ja sen nopeudesta ovat  johtoajatuksenani.  Etsin   ”lääkkeitä ” siihen.  Eksponentiaalisesti kasvavien menojen  minimointi tulojen nopeuttaminen ovat  menetelmän kehitystä kasvattaa mitä vaan ja miten hyvänsä.  Omistajan asunnolla ja perhesuhteilla eikä yhtiöllä ole siihen juurikaan vaikutusta.

    Puuki

    Tulojen kasvattamiseen on lääkkeenä ensin laskea oikein kaikki tulot ja menot korkoineen mukaan vertailuun .  Jos ja yleensä kun päätehakkuussa tulo on esim. n. 4000 €/ha parempi kuin harsinnassa, niin se on hyvä lähtökohta Perkonkin opiskelulle vertailusta.  Toisena th-kulujen mukaan ottaminen ja mahdollisesti myös täydennysistutuskulujen.

    A.Jalkanen

    Ei ne menot eikä tulot kasva eksponentiaalisesti, sulla Perko on väärä funktio käytössä. Lisäsin laskelmaani kuidut mutta tulos ei muuttunut olennaisesti. Jaksollinen malli on kilpailukykyinen kuusen kasvatuksessa rehevällä kasvupaikalla. En osaa arvioida miten jatkuva malli tuottaisi männyllä, joten joku toinen laskekoon sen.

    mehtäukko

    Autoja sun muita tarpeita ensin ostetaan, ja ennemmin tai myöhemmin vaihdetaan tai myydään. Ostoksen kannattavuutta mitataan myös jälleenmyyntiarvolla.

    Kun metsäpalsta tärvellään jk -hatelikoksi, josta ei saa muuta selvää kuin että metsä on pilattu rankasti, huono sippihinta omistuksen huonolla tuotolla johtaa hokemaan..: ” vi….si meni.

    Perko

    Saa olla väärä funktio muuta sijoituksen vaihtoehtoja vertaamalla mahdollista  valita erilaisia tuottoja  joissa on  jopa exponentiaalinen + %- toiseen potenssiin yhden kuukauden syklillä.   Sama siinä tulojen aikaistamisessa , kun tilille tullee varoja joita voi hyödyntää  monella tavoin.  Naaman ilme on ihan erilain tulopuolella  kuin sijoituksensa menettäneellä..  katso veikkauksen mainos , jonon viimeinen  henkilö!

    mehtäukko

    Sijoituksia yleensä harkitaan, veikkaus on arpapeliä !

    Visakallo

    Vertailuja helpottaisi, jos myös jk-puukaupoista olisi edes jonkinlaista tilastoitua hintatietoa ja kuutiomääriä saatavilla. Eihän se nykymaailmassa oikein vakuuta, että vain sanotaan tulevan hyvin rahaa ja puut kasvaa vauhdilla taas seuraavaan hakkuuseen, joka on 8-15 vuoden kuluttua. Ei sekään oikein vakuuta, että sanotaan, ettei jk:ssa ole hoitokuluja. Luopukaa jo jk-väki salamyhkäisyydestä, vapaamuuraritkin ovat jo hieman raottaneet salaisuuksiensa verhoa!

    Perko

    Visa on oivaltanut olennaisen menetelmien eroista ja voi sen perusteella valita.  Noilla tieoilla pärjää mainiosti.

    Päätehakkuuseen  siirtymistä   odotetaan  kuin uskonnon  lupauksiin paremmasta tuonpuoleisesta.     Toivottavasti silloin vaivat palkitaan.

    Visakallo

    Hakkuuvälit ovat Perko molemmissa kasvatustavoissa samat. Minua kiinnostaa ne jk:n motit ja eurot.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 2,326)