Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 471 - 480 (kaikkiaan 2,301)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • Nostokoukku

    Onko A.J. varma, että laserkeilaus muuttaa pelin? Kuinka laserkeilaus mittaa pienet taimet? Oman kokemukseni mukaan ei mitenkään. Kaksijakoisessa puustossa ( siemenpuut ja taimet) syntyy vielä enemmän koiranoksennusta muistuttavaa tulosta.

    A.Jalkanen

    En tunne keilausmenetelmää sen kummemmin mutta sen antamaa puun pituuden arviota on pidetty täällä jo melko tarkkana, ja sehän riittää että taimikosta nähdään tiheys ja pituus. Epävarmat tapaukset voisi käydä maastossa tarkistamassa.

    Nostokoukku

    Tulee maastotarkastuksia riittämään…

    Visakallo

    Onkohan niitä maastotarkastuksia paljoakaan tehty tähänkään asti, saati nyt sitten jatkossa? Eiköhän ne virheelliset tiedot ole vain itse yritettävä sinne metsaan.fi tietoihin saada oikaistua. Toisinaan se on onnistunut, toisinaan taas ei.

    Jean S

    Laserkeilauksen käyttökelpoisuus riippuu siitä, miten taajaan sillä laserilla ammutaan. Maanmittauslaitoksen edellinen kierto oli 1 piste kahdelle neliömetrille ja nyt mennään sitten 5 pistettä neliömetrille tämä seuraava kierros. Piste voi sitten osua maahan, oksaan tai latvaan varsin satunnaisesti. Latvaa korkeammalta ei voi oikein tulla osumia, ellei nyt joku pikkulintu siellä satu juuri sillä hetkellä lentämään.

    Näin ollen maanpinta saadaan mallinnettua oikein hyvin. Jonkinlainen valtapituuskin on varmaan taimikoissa ihan mahdollinen arvattava, mutta toki se latvakasvain on aika sellainen satunnainen piikki, johon pisteet saattavat osua tai luultavammin eivät. Veikkaisin, että lehdettömänä aikana lehtipuu näkyy huonommin ja että erityisesti epätasaiset männyn taimikot voivat olla hankalia.

    Ja ne ylispuukohteet tietysti vielä hankalampia, kuten nostokoukku sanoikin. Ylhäältä katsottuna sinne ylispuun oksien alle voi jäädä mitä tahansa, toki välillä on niinkin, ettei siellä mitään kasvakaan.

    Jos taimikko keilataan dronella tai muuten lähempää maapintaa, saadaan tietysti huomattavasti tarkemmat tulokset syntymään.

    Minulla ei ole mitään varmaa tietoa tästä, mutta olisko nyt niin, että on taloudellista realismia, että MML:n keilaus toteutetaan tietyllä lentokorkeudella ja tietyllä pistetiheydellä tällä hetkellä, eli jos haluttaisiin tarkempaa tavaraa, pitäisi lentää alempana ja tiheämmin, ja siihen ei nyt tällä hetkellä ole taloudellista mahdollisuutta eikä välttämättä tarvettakaan taas sitten monen muun tiedontarvitsijan näkökulmasta. Tekniikka sinänsä on aivan toimivaa ja sillä voi mallintaa vaikka viherkasvin jos pistetiheys riittää.

    Jean S

    Tulkitsen, että tämä nyt ei ole kaupallista, mutta tuli hakutuloksissa vastaan.

    Kertovat, että millimetrin tarkkuus keilauksessa onnistuu. Alkaa siis olemaan sitä tasoa, että jos metsää aletaan tutkimaan, pitää jo miettiä, sattuuko olemaan tuulinen päivä vai ei.

    Jovain

    Metsuri motokuski tarkoittaa ilmeisesti jk kasvatuksella jaksottaisen luontaisia vaihtoehtoja, niitä ei luokitella jatkuvaan kasvatukseen.   Olisi mielenkiintoista selvittää 70 luvun rauhoitukseen päätyneitä harsintoja, olivatko puustopääomiltaan lähellekään nykyisen lain sallimia 10 m2/ha ja alle puustopääomia. Voi olla, että tällä hetkellä voidaan puhua jk metsien raiskaamisesta, ovat usein vajaatuottoisia ja uusiutumattomia.

    e-salo

    <p>Niitä 70 luvun ja aikaisempia rauhoitukseen päätyneitä harsintoja en kyseisillä vuosikymmenillä ole nähnyt kun en vielä toiminut alalla. 80-luvulla tuli kierreltyä joitakin metsiä, jotka kuulemma oli aikanaan rauhoitettu. Nykyisen normiston mukaan ne olis varttuneita kasvatusmetsiä, joihin oli hakattu suht. tiheään pienaukkoja. Oiskohan ollut aikanaan lohkoharsinta nimenä kyseiselle hakkuutavalle.<br /><br />Toki muunkinlaista rauhoitukseen johtavaa toimintaa varmaan oli ollut. Esim ’kalelointi’ jossa voimakkaalla alaharvennuksella hakattiin varttunut kasvatusmetsä vajaapuustoiseksi. Mutta ne ei olleet niin silmäänpistävia kuin edellisein kappaleen metsät. Lisäksihän vajaapuustoisuus poistuu kun antaa metsän kasvaa.. <br /><br /></p><p> </p>

    Perko

    Visakallon kehut  on kestettävä. Muutaman  kerran  ovat reissussa kaverit pyytäneet minua kertomaan jonkin jutun, jotta saavat nauraa  tiedä  sitten mille tai kelle.   Arvauksesi   ei sattunut , mutta äiti miullakin on ollut ja hän oli tosi fiksu keksijä ja muotoilija.   Isäni opetti Shakkipelin  ja matematiikkaa ( neljännellä luokalla osasin  laskea kuusinumeroisen   luvun neliöjuuren).   —  A.J.  kanssa  arvostan Badding Somerjoki taidetta! —  Metsäni muuttui  lainmuutoksen mukana.  Otin käyttöön laskennan  ja valitsin  sopivan menettelyn.     Yksinkertaisesti, piti hylätä lahjoitukset, myydä mahdollisimman arvokasta tavaraa  ja mahdollisimman usein. Siihen tehdä tuotannon muutokset.    Näinkin yksinkertainen  asia on monen hankala omaksua  ja hyväksyä  jopa  toisille.

    kuusenkiertäjä

    Itsellä hakattiin juuri 4ha päätehakkuu. 3ha kirjanpainaja/tähtikirjaaja vaivan takia ja vierestä vanhempi kuusikko samaan matkaan.

    Alueelle jäi jonkun verran jättöpuiksi koivua, haapaa ja kuvion reunoilla männikköä. Tuore kangas , keskikarkea. Melko kivikkoinen.  Alueelta raivataan hakkuutähteet. Ainakin tuo 3ha.

    Kaavaillut paria vaihtoehtoa.  Raapia pintaa jotenkin rikki ja koivun siemenen kylvö. Tai istuttelee jonkin verran kuusentaimia ja lisäksi kylvää koivun siementä.  Koivun taimenien istutus epäilyttää koska alueella jonkin verran hirviä.  Tuota kuusen taimien istutusta mietin että tekeekö kaistaleita/ryppäitä , välit kylvää koivun siemenellä. Vai istuttaako kuuset tasaisesti harvaan? Haapaa tulee varmaan myös nousemaan. Joitain isoja haapoja poistettiin ja loput jäi jättöpuiksi.

    Perillisille ei tästä jää tuottoa eikä menoja. Ellei äkkilähtö itselle tule 10v sisään, menee tämä mahdollisesti peltojen lisukkeena myyntiin.. Koko tilan kokokin vain reilu 10ha.

Esillä 10 vastausta, 471 - 480 (kaikkiaan 2,301)