› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 451 - 460 (kaikkiaan 2,587)
1 2 3 … 45 46 47 … 257 258 259

  • Aukon tuottomenetelmät

    Lähetetty: 24.7.2023, 14:36

    Merkitty: 

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

    Tekijä
    Perko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen 20.12.2023, 20:33

    Löytyy kuukkelista mutta toimiiko Jovain? Onko riskejä?

    Visakallo 20.12.2023, 20:38

    Minkä verran Jovain olet tehnyt niitä kuusikoiden suojuspuuhakkuita? Minkälaisia kokemuksia olet niistä saanut? Omat kokemukseni tekivät minusta jaksollisen kasvatuksen kannattajan.

    Jovain 20.12.2023, 20:58

    Visa olet kertonut omista kokemuksistasi. 60-70 luvulla leimuuporukoissa suojuspuuhakkuita tehtiin paljon ja olen pitänyt niitä toimivina, jos uudistumisen edellytykset ovat kunnossa. Aina on riskinsä, mutta kannattaako niistä väitellä? Logistiikka voi olla yksi.

    Timppa 20.12.2023, 21:13

    Joskus kyselin viisaammilta suojuspuuhakkuista.  Ensimmäinen ehto oli, että taimet ovat valmiina olemassa.  Kuulemma hyvin hitaasti sitten kasvoivat, minkä jokainen ymmärtää.  Kuusien  kaatumis- ja kuivumisriskikin saattaa tulla kuvaan.

    Harsintajulkilausumassa suojuspuuhakkuita suositeltiin  kuusikoihin.  Ymmärtää, koska silloin  ei ollut taimituotantoa.

    e-salo 20.12.2023, 21:43

    Kyllähän kuusen suojuspuuhakkuita aikanaan tehtiin vielä 80 luvulla jonkin verran, mutta tulokset oli yleensä huonoja: taimettuminen oli hidasta ja myrskyn kaatamia suojuspuita sai alvariinsa kerätä pois kunnes oli kaatunut viimeisetkin. Semmoisissa paikoissa, joissa suojuspuut oli suurimmaksi osaksi koivuja ja mäntyjä taimettuminen oli yleensä parempaa.

    Mitäköhän sanoisi korkolaskun taitajat kuusen suojuspuuhakkuun kannattavuudesta?  Luulisi että siitäkin on laskelmat olemassa. Taimettuminen kestää parikymmentä vuotta, tulos heikko ynna muuta.

    Sopivilla kohteilla  vaihtoehtona kuusen istutukselle on kaistalehakkuu tai jonkinlainen ’liukuvareunainen  avohakkuu’ jossa reunametsä siementää äestetyn aukon.

    Jovain 21.12.2023, 09:38

    A.J. metsänhoidon riskeistä, myös metsänhoidon eriyttäminen voi olla sellainen vaihtoehto. Kannattaako metsänhoitoa eriyttää, sillä esim. suojuspuuhakkuu luokitellaan jaksottaiseen metsänhoitoon kuuluvaksi.   Ennen jk sulkua metsänhoitoa ei eriytetty, metsiä hoidettiin kokonaisvaltaisesti eriyttämättä ja väittäisin, hyvällä menestyksellä. Sitä toivoisi tälläkin hetkellä. Nyt luvattuna aikana, kun metsänhoito on ohjattu jaksottaiseksi metsänhoidoksi. Sitä lisää uusiutumattomana käytännössä uuden lain jk vaihtoehto. Lisää entisestään avohakkuisiin perustuvaa jaksottaista metsänhoitoa. Sovelletaan myös muuhun metsänhoitoon, kuten metsien hakkuuta harvoiksi lakirajoille, olemme saattaneet huomata. Vaihtoehto metsien hävittämiselle voisi olla kokonaisvaltainen metsänhoito, ilman metsänhoidon eriyttämistä.

    mehtäukko 21.12.2023, 10:05

    Vaikeaa on. Eriyttäminen kahden eri menetelmän on tietysti hallinnollisesti selkeintä. Metsiinsä kun ei jk:sta sökötä, käytäntö sujuu myös parhaiten.

    A.Jalkanen 21.12.2023, 11:06

    Auttaisi jos Jovain selittäisi tarkemmin mitä se eriyttämätön metsänhoito on. Onko se Timo Pukkalan ”vapaa kasvatus” jossa tehdään aina se mikä on kulloinkin järkevää. Tämä on jo nykyisten lakien puitteissa sallittua.

    Mikä tuntuu ristiriitaiselta? Jovain ja Perko molemmat vannotte täällä korkean eli tuottavan puustopääoman nimeen. Toisaalta ainakin Jovain on huolissaan nykyisen lain sallimista hyvin alhaisen puuston pohjapinta-alan kasvatushakkuista.

    Jos metsä uudistuu ilman harveikoksi vetämistä, niin harveikkoja ei ole pakko tehdä. Käytännössä: jossain vaiheessa kaikki valopuut on hakattu pois ja puhdas kuusikko joudutaan joko vetämään harvaksi tai uudistamaan avovaiheen kautta, vai kuinka?

    mehtäukko 21.12.2023, 11:51

    ”Nykyisen lain sallimista hyvin alhaisen…” ei todellakaan käytännössä pidä paikkaansa. Tapion harvennusmallit perustuvat niin tutkittuun tietoon kuin toimivuuteensa, sillä hoidetun puuston tiheyden on toimittava seuraavaan harvennukseensa saakka.

    Kuten lukemattoman paljon täällä todettua, hoitamattoman liian aikainen muka harvennus pilaa vain menetelmän mainetta.

    A.Jalkanen 21.12.2023, 12:04

    Totta: ”sallittu” ja järkevä pohjapinta-ala on eri asia tietenkin. Tässä viittasin nyt jiikoo-harveikoihin, en normaaleihin kasvatushakkuisiin.

Esillä 10 vastausta, 451 - 460 (kaikkiaan 2,587)
1 2 3 … 45 46 47 … 257 258 259