Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 431 - 440 (kaikkiaan 2,292)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • Puu Hastelija

    Olen tuottanut aukkoja henkilökohtaisesti lähinnä moottorisahan avulla. Isompia aukkoja olen vastaavasti teetättänyt pystykauppojen yhteydessä metsäyhtiöiden urakoitsijoiden kautta.

    Makarov

    Vaikuttaahan se kannattavuuteen tuo kuitupuun 100% hinnannousu mikä on tapahtunut. Mukava se on hyviä ensiharvennuksia myydä. Luulisin että kuitupuunhinnat eivät enää tipahda entiselleen. Tämähän parantaa huomattavasti jaksollisen kannattavuutta. Jos vuosittainen kuitupuunmyynti on 1000-2000m3 niin siinähän tulee äkkiä lisä tuloa 15 000-30 000€/vuosi

    Puuki

    <p>Kuitupuun hinnan nousu vaikuttaa huomattavasti kannattavuuteen. Koska tasaikäisissä metsissä kasvaa suhteessa paljon enemmän kuitupuuta (ja ne korjataan pääosin aikaisin kiertoaikana)  kuin jk-metsissä, on ilmeistä että se parantaa entisestään tasaikäisen metsän kannattavuutta suhteessa erirakenteiseen. </p>

    Perko

    Linee parasta kehitystä pohtia nykyisin  hintoja kun 100 vuotta on jo viritetty puunkasvua ja se alkaa olla hallinnassa.  Eestissä pystyvät maksamaan  kolminkertaista kuitupuun hintaa meikäläisiin ostajiin nähden niin  suomalaiset jalostuslaitokset  ovat erityisen tehottomia. SE  -yhtiön lehdessä ( Terve  Metsä ) on mainostettu koko aukonhoitoketju kronologisesti. Siinä nyt istutetun  taimen  hakkuu on ennustettu vuodelle  2050 -2054 .   Tuossa avohoidossa  syntyy  valitettava  30 vuoden  rahaton katveaika, menokertymän ja  jatkuva aukon tamppauksen, ikävän  raatamisen  rahatta.. — Vihjeeksi vaihtoehto; kohtalainen   eri-ikämetsän ”jatkuvamyynti”  tekee tuloa jo monta kertaa samassa-ajassa ja  omistajalleen lomailut leppoisan miellyttäväksi.

    mehtäukko

    Tuota rahatonta katvettaan se jk-apostoli jaksaakin jankuttaa. Osoita nyt ensin väistämättömien pienaukkojesi sekametsän onnistuminen. Tampatahan siellä ei edes tarvitse kun ei ole niitä taimia.

    Perko

    Äijä on eksynyt pois metsästä  jonnekin nummelle   kerta ei  oo puita eikä taimia!  Kertoisit  missä tunnisti  viimeksi paikan?

    Visakallo

    Aivan pienenä tarkennuksena Perkolle, että jonkin aikaa sitä kolminkertaista virolaisen kuitupuun hintaa maksoivat mm. suomalaiset metsäyhtiöt, kun Venäjältä puun tulo loppui. Nythän tilanne on jo aikalailla tasaantunut.

    Kerropa Perko, missä sinä saat jarrutettua puun kasvua niin tehokkaasti, että saat siinä menemään 100 vuotta? Kyllä ainakin meikäläisen metsät ovat 30 vuoden iässä puulajista riippuen 1-3 kertaan harvennettu, ja koivikoilla kohta päätehakkuukin edessä.

    Perko, sinun sanomasi olisi huomattavasti uskottavampaa, kun pysyisit tosiasioissa.

    Perko

    Pahoitteluni, about  100 vuotta on tutkittu ja jalostettu puun kasvua, sitä tuolla  aikaisemmin tarkoitin.  Harmillista kun asiat ovat vaikeita!  Lehdessä  kuvien kanssa  nuo asiat ovat esitetty, uskoo sitten ken tahtoo.   —-  Siellä on kolme käyntiä tamppauksineen ja sahaukset ennen  eka riukukauppaa.

    A.Jalkanen

    Kenelläkään meistä ei ole vain yhtä metsäkuviota omistuksessa, siksi ”jatkuvamyynti” onnistuu myös aukkouskovaisilta. Uudistamisen ja kasvatuksen vuorottelu on aukkovaiheen kautta helpompi järjestää. Jos puustoa on koko ajan oltava päällä hakkuiden mahdollistamiseksi 100 – 200 kuutiometrin verran, taimet joutuvat kilpailemaan isojen puiden kanssa kovasti resursseista, jos siis edes syntyvät.

    Perko

    ”  ”jatkuvamyynti” onnistuu myös aukkouskovaisilta”   Aukosta myynti saattaa koitella uskoa,  mutta jos ihmeet kuin Kaanaan häissä muutti veden viiniksi.  Se aukkojen kierrätys on itsensä huijausta jolla yhtiöt nyysii kuitupuuta.

Esillä 10 vastausta, 431 - 440 (kaikkiaan 2,292)