<p>”Koska kukaan ei tiedä tulevaisuudessa puun hintaa ja siksi kaikki korkolaskut ovat virheellisiä. Yksinkertaista. Valitaan jokaiseen paikkaan siihen parhaiten soveltuva uudistusmenetelmä.”</p><p>Timppa tuli tuossa edellä kiteyttäneeksi koko suomalaisen metsätalouden ytimen!</p><p>Esimerkki omasta metsätaloudesta: Kun lopetin 1980-lopussa maatalouden ja siirryin metsätilayrittäjäksi, metsitin pellot enimmäkseen koivulle, koska juuri silloin sillä nähtiin olevan jatkossa paras kysyntä. Kun viimeiset koivuntaimet oli lyöty maahan, alkoi maailma ympärillä muuttua. Neuvostoliitto hajosi ja Suomi vajosi historiallisen syvään lamaan. Siinä meni uusiksi myös puumarkkinat. Kuusesta tuli ehdoton ykköspuu, ja koivu muuttui lähes roskapuuksi. Purin hammasta, mutta hoidin ja harvensin koivikot kuitenkin ajallaan harmitellen samalla, miksen silloin lyönyt kaikkia peltoja kuuselle. Sitten tuli vuosi 2022, ja kaikki muuttui taas. Tilan vähäarvoisimmat koivikot muuttuivatkin tilan arvokkaimmiksi kuvioiksi!</p><p>Kukaan meistä ei oikeasti tiedä, mitä on taas seuraavan 30 vuoden kuluttua. </p>

<p>Aina kun ennustetaan tulevaisuuteen jotain, niin se vaatii simuloinnissa ja laskennassa virhemahdollisuuksien minimointia. Sen vuoksi kaikki ’liikkuvat’ osat yritetään vähentää minimiin. Yksi sellainen on puun hinta ja menekki.<br /><br />On mielenkiintoista lukea joitakin vuosia vanhoja tutkimustuloksia, joissa tukin ja kuidun hintaero oli noin 2x. Tosin itänaapurin puuntuonnin loputtua, se on ainakin väliaikaisesti kaventunut viimevuosilta. Tilanne kestää sen aikaa kunnes kuiduttavaa kapasiteettia poistuu.</p><p>Visakallion aiheeseen liittyen tässä esimerkiksi tutkimus: Peltojen metsänistutuksen yksityistaloudellinen kannattavuus.</p>

<p><p><p>Ed. tutkimuksesta ihmeteltäväksi..</p><p>”Puulajeista paras tulos saatiin istuttamalla koivua. Kuusen istutuksen kannattavuus oli sekä kivennäis- että turvemailla lähes yhtä hyvä kuin koivulla. Männyn istutus oli selvästi kannattamattomin vaihtoehto taimikkovaiheen suuren kuolleisuuden ja siitä johtuvan alhaisen tuotoksen johdosta. Luontaisesti syntyneet, lähinnä hieskoivun, taimet kohottivat eräissä epäonnistumistapauksissa kannattavuutta merkittävästi..”</p><p> </p><p>Tarvitaanko kummoista laskupäätä, kun tiedostettu turvemaan heinäryönä otuksineen tuhoaa varmuudella mä ja ko viljelmät? Ja entisiin uudistustäystiheyksiin jyrkästi kelpaamaton hies kohottaakin kannattavuutta merkittävästi…!</p></p></p>

Oletteko kokeilleet Silvan metsälaskuria?

Oman kokemuksen mukaan se antaa ainakin omissa metsissä aika realistisen kuvan. Liki kaikilla omilla metsätiloilla jaksollinen kasvatus on sen mukaan kannattavampaa.

Hintoja ei ainakaan kannata polkea, sillä jk metsistä maksetut hinnat eivät ole alempia. Aika huonosti tähän sopii myöskään pienet PPA arvot, jotka ymmärretään jollain tavalla väärin, sillä vajaapuustoiset metsät eivät tuota ja tasarakenteisena jk metsä ei toimi. Ei toimi myöskään jk ”moodit”. ”Välillä ollaan kasvatusmoodissa ja välillä uudistusmoodissa”. Ei sovi ainakaan jk metsään, sillä jk metsiä hoidetaan samassa moodissa. Erirakenteisina ja kerroksellisina metsinä jk antaa enemmän tilaa puustopääomille.