› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 391 - 400 (kaikkiaan 2,587)
1 2 3 … 39 40 41 … 257 258 259

  • Aukon tuottomenetelmät

    Lähetetty: 24.7.2023, 14:36

    Merkitty: 

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

    Tekijä
    Perko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • mehtäukko 17.12.2023, 12:12

    <p><p><p><p>”…Korjuussa päätehakkuun etu kuutiohinnassa on 4-6 €/motti…” esitti tuonnempana Puuki.                     </p><p>Kun lasketaan hintaa Puunhintalaskurin pohjilta kantohinnan eroa, jossa kasvatushakkuun paino on 2/3 eh:n 1/3 sillä olettamalla, että eh-kokoista puustoa on kolmanneksen vähemmän, tulos 13% avon hyväksi. Keskimäärin puulajeilla 12€/motille. Miksei tuo ero olisi jk:lle, jossa aluskasvustoa ei kärsi litistellä, korjuun toteutus yhtä harhailua ja saantoa ei voi edes arvioida.</p><p> </p></p></p></p>

    Puuki 17.12.2023, 12:31

    <p>Voihan se hintaero olla joskus suurempikin. Omasta kokemuksesta tiedän että 2 vastaavan kuvion hintaero oli 5 € motilta ylispuuhakkuun ja jk:n hakkuun välillä. </p>

    Perko 17.12.2023, 12:58

    <p><p><p><p><p>Nämä aukkohakkaajat ovat jotenkin sokeat tai eivät tunnista palstan aihetta tai välttelevät vastaamasta esim Tomperin kysymykseen; >Montako vuotta kestää  se että metsän runkopuun arvo on suurempi kuin metsän uudistamisen kustannukset?  ——-   Omaa metsääni on myös tehty  50 vuotta sitten aukoksi niin siksi nyt kyselen näiltä ajatuksenhongilta miten on parasta tuottoa saatavilla avohakkuun kautta.   Harmillista kun  uusi  jatkuvapeitteisen metsänopit sotkee lähes jokaisen ajatukset ja laskelmat eivätkä kai siksi pysty käsittelemään  tasaikäisen metsän uudistus kustannuksia.—Myyntipuun hinnan voi sopia kaupankäynnissä ja sopivat jakeet saa lahjoittaakin!  etenkin jos myy omija puita.</p></p></p></p>

    mehtäukko 17.12.2023, 13:31

    <p>Puuki, ylispuu ja avohakkuu ovat eri juttuja.</p><p>”..Harmillista kun uusi jatkuvapeitteisen metsän opit sotkee…” Opit ei sotke, vaan apostolit eivät vakuuta.</p>

    Puuki 17.12.2023, 13:58

    <p>Hintatilaston mukaan päätehakkuun ja 2.harvennuksen hintaero on n. 2-11 € motilta.  Keskiarvona n. 6,5 €. </p><p>Perko tinkaa vain ”oman laskuoppinsa” mukaisia lopputuloksia sokeudessaan.  Uudistuskulut vs. ensimmäisen harvennuksen tulot on vain pieni osatotuus koko asiasta.   Vastaappa siihen miten ns. puhtaaltapöydältä aloitetaan jk-metsän kasvatus ilman uudistamista ?</p>

    A.Jalkanen 17.12.2023, 14:15

    <p><p>Montako vuotta kestää  se että metsän runkopuun arvo on suurempi kuin metsän uudistamisen kustannukset?</p><p>Halutaan siis unohtaa korkolaskuri ja laskea nollakorolla ja nollainflaatiolla? Oletukset: uudistaminen pyöreästi 2000 euroa, taimikko tuottaisi vaikka 6 mottia per vuosi ja motin hinta olisi 20 euroa. Tällöin 100 motin eli 2000 euron puustoon pääsy kestäisi 17 vuotta. Eikös tämän verran osaa jokainen laskea?</p></p>

    Perko 17.12.2023, 14:40

    <p><p> Olen kertonut Jatkuvakasvatus käytännössä palstalla  lisännyt linkit, kirjallisuusluetteloa monikerroksellisenmetsän  aloituksesta  ja jatkamisesta.  Näin lyhyesti, että käyppäs kirjastossa sieltä amanuenssit opastaa hylylle  (Hylly: 67.5  vanhasta muististani) jossa on lukuisia opuksia jk ja eri-ikäismetsän kasvatukseen tutkittua tietoa. —– Mutta täällä käsitellään aukontuottoa! pysytään aiheessa.   Vaikutta olevan Puukille ongelmallista esittää matematiikalla kuinka äkkiä tuotto syntyy aukosta, vai miten on?   ___ A, J  totta,  tuossa kohtaa tamppaus on plussalla jos ei ole korkokulua tai sen suurempia tulovaatimuksia.</p>

    Visakallo 17.12.2023, 15:19

    <p>Eihän nämä tiedot Perkoa kiinnosta, eivätkä kelpaisi nytkään, mutta kerron ne silti, koska viimeksi latvusmassan ja kantojen myynti, eikä bonukset kelvanneet kuittaamaan uudistamiskuluja. Tehdään nyt uusi yritys: Meikäläisen kuuselle istutetut aukot kuittaavat uudistuskulut jo kymmenessä vuodessa, koska myyn taimikon hidaskasvuiset yksilöt joulukuusiksi. Kaksikymppisenä on sitten normaali ensiharvennus, jolloin mennään jo plussalle.  Koivikoissa on taas uudistuskulut on kuitattu 12 vuoden iässä ensiharvennuksella. Eläkkeelle jäätyäni kannattavuus on entisestään parantunut, koska tamppauksesta ei tarvitse maksaa muille. Siirrän vain nekin rahat taskustani toiseen.</p>

    Puuki 17.12.2023, 15:40

    <p>Perkoa ei kiinnosta mitkään tuotot tasaikäisen metsän kasvatuksessa, vain menot.  Esittää luultavasti tahallaan niin tyhmää, jotta ei tarvitse miettiä mitään missä jk osoittautuu huonommaksi menetelmäksi . </p><p>Joulukuusen myynnillä kuittaantuu hyvin esim. mahdolliset ylimääräiset th-kulut. Olen sitä itsekin harrastanut. </p><p> </p>

    Timppa 17.12.2023, 16:36

    <p>Olen monen monta kertaa kirjoittanut, että vertailta koko tilan tuottoja.  Kun aukko hakataan, niin viereen jää parhaat puut kasvamaan.  Kun Perko tekee harsintahakkuun, niin  jäljelle jää huonoimmat.  Seuraavan harsinnan jälkeen vielä huonommat.  Sitten jälkipolvi joutuu uudistamaan metsän, mikä on sekä kallista että vaikeaa.  Huonosta leimikosta saa vähän myyntituloa ja siitä suuri osa kuluu uudistamiskuluihin.  Uudistamista hankaloittaa harvaan metsään valmiiksi kasvanut alikasvullisuus.</p><p>Aukon tekijällä on helppoa.  Myy kerralla pienen palan kuviosta ja saa hyvän hinnan.  Täystiheän metsän  uudistaminen on helppoa.  Aukossa kasvaa hyvä taimikko.  Perkon jätemetsässä taimia tuskin edes näkee.</p>

Esillä 10 vastausta, 391 - 400 (kaikkiaan 2,587)
1 2 3 … 39 40 41 … 257 258 259