› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 2,537)
1 2 3 4 5 … 252 253 254

  • Aukon tuottomenetelmät

    Lähetetty: 24.7.2023, 14:36

    Merkitty: 

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

    Tekijä
    Perko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Puuki 26.7.2023, 16:16

    Melkein jokaiselle on selvää, että vertailtaessa jk:a ja tasaikäistä kasvatusta pitää ottaa huomioon kaikki tulot ja menot myös heti alkuun.  Siinä vertailussa jk häviää melekein aina.

    Visakallo 26.7.2023, 16:47

    Aplille vastaan, että se järkevyys taitaa aika paljon riippua siitä, minkä pään se OMT-pohja ottaa kasvaakseen. Joskus tulee vain pelkkää heinää niin paljon, että se pitää vesaikon kurissa, ja lopputuloksena on lähes puhdas istutuskuusikko. Se toinen vaihtoehto onkin sitten vähän hankalampi, eli vesaikkoa tulee niin paljon, että istuttamasi kuuset tukehtuvat kaiken lehtipuurojun sekaan. Se ei kovin järkevältä tunnu.

    Timppa 26.7.2023, 19:49

    Mulla on yksi noin hehtaarin aukko, istutin sen kuuselle tänä kesänä, enkä meinaa tehdä enää sille mitään, OMT maapohja, seuraan vaan mitä tapahtuu, tehdäänkö joskus energiapuuhakkuu vai mitä, aika näyttää, risut ja kannot siitä on kerätty. Varmasti monesta teistä kuulostaa hölmöläisen idealta.

    Sitä se todella onkin.  Takavuosina eräs naapuri Saarijärvellä menetteli noin.  Ei tainnut olla yhtään kuusta jäljellä, kun tekivät energiapuuhakkuun.  Meillä peratuilla kuvioilla oli hienot nuoret metsät nousussa.  Tun energiapuuhakkuun jälkeen olet tosi lirissä, sillä maa kasvaa kaikenlaista ryönää ja jos sattuisit haluamaan kunnon taimikon, niin sen aikaansaaminen vaatii hurjasti työtä.

    mehtäukko 26.7.2023, 20:27

    Tätä sitä on välistä ihmeteltykin: mikä on se oppi, että pienirunkoiseen nuoreen viidakkoo työnnytään koneilla energiaromun perässä? Perkaukset ja laatuharvennukset taimikolle rs:lla, kunnes tehdään eh kunnolla järeytyneeseen puustoiseen nuoreen metsään takaa osallisille jopa tiliä…

    Perko 28.7.2023, 11:30

    Ihan saman kysymyksen A J,  kertokaa siitä rahavirrasta  20 – 50 vuodelta.  Muistakaa lisätä siihen sijoituksen korkotuoton tappio myös. Visan kertomukset  liittyen asumiseen ja  hylkimis korreloitumiseen ovat yhtä löyhää kuin on hänen  aukkohakkuunjäljiltä saavutukset, toivottavasti.   Mie en kutsuisi  yo -tutkijoita Pukkalaa, Kettutusta enkä itseänikään peräkamarinpojaksi  koska sellaisen on parisuhdetta  hävittäneet, vaikka on usea  tupa  ja peräkamareita  muutama,  enkä mitenkään yksinasuvia  paljon lukeneita  oppineita nimittelisi halventavasti. Tunnen heitä.  Visan kamppailu hakee  jo  outoja arvoja joista saattaisi saada syytteen.

    A.Jalkanen 28.7.2023, 11:38

    On se tappio mukana. Kts. tämä ketju julkaisuni 24.7.2023, kohta: 2. harvennus.

    Perko 28.7.2023, 17:38

    ” Kehotan vain laskemaan välillä mitä tuloksia itse sai ja voisiko niitä mahdollisesti parantaa. ”  Noi pitää tehdä.   A J :   Tuotos laskusi  olivat   aika paljon tuloshakuisia ja eivät  tunnu  riittäväksi  hyvään € -tulokseen.

    Visakallo 28.7.2023, 20:51

    Oli näköjään poistettu mielestäni aivan asiallisesti perustelemani käytännön esimerkki elämäntilanteista, jossa jatkuva kasvatus on houkutteleva, ja jossain mielessä perusteltukin metsien hoitotapa. Mikähän siinä on, että käytännön esimerkit elävästä elämästä voivat olla niin pelottavia, että ne pitää poistaa? Ymmärtäisin kyllä poiston, jos olisin rikkonut palstan sääntöjä. Sen sijaan Perkon kommentit samasta aiheesta saivat jäädä, vaikka eivät kovin sääntöjenmukaisia olekaan. Olen sentään esittänyt metsänhoitotuloksiakin mitattuina faktoina, joita vastapuoli ei pyynnöistä huolimatta jostain syystä ole esittänyt, ainoastaan joitain lainauksia toisten kirjoittamista kirjoista.

    ”Visan kertomukset  liittyen asumiseen ja  hylkimis korreloitumiseen ovat yhtä löyhää kuin on hänen  aukkohakkuunjäljiltä saavutukset, toivottavasti.”

    A.Jalkanen 28.7.2023, 20:56

    RR jiikoo-ketjussa: Harvennushakkuut tehdään aivan liian paljon samalla sapluunalla. Maaperän rehevyys pitäisi paljon paremmin ottaa huomioon harvennusvoimakkuudessa.

    Katsoin Tapion valikkomuotoisista uusista harvennusmalleista, miten suurta pohjapinta-alaa siellä suositellaan jääväksi 14 metriä pitkälle ensiharvennusmännikölle eri kasvupaikoilla (alue Keski-Suomi ja korko 3 %). Tuoreella kankaalla jäävä pohjapinta-ala on noin 18 m2/ha, kuivalla kankaalla 15 m2/ha ja kuivahko kangas on siinä välissä.

    Korkovalinnan vaikutus oli noissa sellainen, että korkeimmalla korolla jätettiin pohjapinta-ala 1 m2/ha pienemmäksi kuin pienimmällä korolla. Koron luulisi voivan vaikuttaa hieman enemmänkin optimaaliseen puuston määrään.

    Onko tuo 4 m2/ha sitten riittävä vaihteluväli? Metsänomistaja voi kyllä soveltaa malleja mielensä mukaan – esimerkiksi tähdätä yhteen, kahteen tai kolmeen harvennuskertaan. Korkea korko johtaa periaatteessa voimakkaampiin harvennuksiin ja lyhyempiin kiertoaikoihin.

    Ensiharvennuksia on kuitenkin toisaalla moitittu jo liiankin voimakkaiksi. Ovatko kiertoajat myös lyhentyneet tai lyhentymässä niin paljon, että se pienentäisi jo metsien keskikasvua? Tästä tarvittaisiin lisää tutkimustietoa, jotta hiilinieluja lisäämään pyrkivä metsäpoliittinen ohjaus kohdistuisi oikein.

    Perko 29.7.2023, 00:41

    Visa:” Olen sentään esittänyt metsänhoitotuloksiakin mitattuina faktoina, joita vastapuoli ei pyynnöistä huolimatta jostain syystä ole esittänyt, ainoastaan joitain lainauksia toisten kirjoittamista kirjoista”.

    Pelkkä faktana esitys ei tee siitä vielä tosijuttua.    Aivan saat väitellä Visa  vaikka yksiksesi, mie en  ole  enkä  asetu kenenkään vastapuoleksi.

    Tapion uusissa ohjeissa on  kassavirta 40 vuoteen asti miinuksella tasapäisellä jutulla.  Sitä on hankala nostaa ha:n keskituottavuus  700 €/v . Puukilla oli kai keinot joilla homma saadaan toisinaan kannattavaksi joskus jopa jk:ta paremmaksi.  Miten se tapahtuisi?

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 2,537)
1 2 3 4 5 … 252 253 254