› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 381 - 390 (kaikkiaan 2,152)
1 2 3 … 38 39 40 … 214 215 216

  • Aukon tuottomenetelmät

    Sent on: 24.7.2023, 14:36

    Merkitty: 

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

    Tekijä
    Perko
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • mehtäukko 17.12.2023, 06:54

    <p><p><p>Kun metsän uudistaminenkin tehdään menetelmään kuuluvana  käytännössä vuoroittaisesti kuviokohtaisesti, Perkon yhden kuvion vaade on kummallinen. On irti todellisuudesta, siten että yhden uudistamisvaiheen ohessahan muitakin kuvioita lihoo koko ajan kasvatuskierrossa.</p><p>Nuutuneita jk-alueitakin joutuu uudistamaan. 35 vuoden odottelusta ja muutaman metrisen tatin ihmettelystä heinikossa ei ole esitetty hintalappua.</p></p></p>

    Puuki 17.12.2023, 07:46

    <p><p><p>Perko itse ymmärtää tahallaan väärin.  Kerroin että yleensä valintatilanteessa  on uudistettava metsä tai harvennusmetsä.  Sinun mielestä pelkkä puhdas maa olisi yleisin. Niinhän ei ole.   Kannattavuusvertailu tehdään vähintään kahden eri menetelmän välillä ja siihen sopii hyvin laskea tuloja ja menoja ja lopputuloksen muodostumista jatkossa. </p><p>Taimikonhoitoa ei voi välttää jk:ssakaan; siitä se pieni ero th-kuluissa.   Mites kasvatat puuttomaan aukkoon jk-metsän ilman viljelyä  tai luontaista uudistamista ? Ihan keksitty esimerkki alkaa paljaalta maalta seuraavan puusukupolven kasvatusta ilman uudistamista. </p></p><p>Vertailla ei saisi koska se osoittaa jk:n huuhaamenetelmäksi useimmissa tapauksissa. </p></p>

    Jovain 17.12.2023, 08:39

    <p>Pitäisi sen verran metsänhoidossa osoittaa tahdikkuutta, ettei ns. ”nuutuneita” metsiä pääse syntymään. Ovat kuitenkin tätä päivää ja mitä muutakaan Puuki laskelmillaan osoittaa. Poistuma 300 m3 pystymetsään 80 m3 jäävälle puustolle on raju. Esim. tutkimus  (Pukkala) suosittelee samalle puustopääomalle 1/3 osan poistumaa, eli 200 m3 jäävälle puustolle.  </p>

    mehtäukko 17.12.2023, 09:18

    <p>No kumpi menetelmä on helpoin tie luisua nuutuneisiin hatelikoihin?</p><p>Ei epäilystäkään, sillä toisessa on jo ohjeellinen tyyli jäädä haukottelemaan vesakoituneen pienaukon heinikkoon.</p>

    Puuki 17.12.2023, 09:42

    <p>Pukkalan 200 m3/ha oli aikoinaan 500 m3/ha lähtöpuuston metsään tehdyltä jk-hakkuulta.   Jk:n uudistuminen vaatii pienen PPA:n.     Jk:n ukot elää harhassa. </p>

    Tomperi 17.12.2023, 09:47

    <p>Montako vuotta kestää  se että metsän runkopuun arvo on suurempi kuin metsän uudistamisen kustannukset? Kait sitä voisi käyttää 3 prosentin korkokantaa?</p>

    A.Jalkanen 17.12.2023, 09:54

    <p><p><p>Esimerkki. Sijoitus 2000, aika 25 vuotta, korko 3: loppuarvo 4200 (kuukausisäästö 0). Jos hyvässä enskametsässä on vaikka 150 mottia x 30 euroa/m3, niin tulee 4500 euroa puuston arvoksi. Sadan litran runkoja 1500 kpl. https://fiksukuluttaja.fi/korkoa-korolle-laskuri/</p></p></p>

    Jovain 17.12.2023, 10:50

    <p>Puuki, mitä hyötyä pienestä PPA:sta on, jos hoito johtaa tuottamattomaan, uusiutumattomaan metsään. Kannattaako myöskään verrata ensiharvennuksen puustopääomaan. Jk metsässä se on esim. 200m3  ja poistuma päälle.  </p>

    A.Jalkanen 17.12.2023, 11:27

    <p><p>Tomperi tuossa edellä kysyi enskasta kuinka paljon puuston arvo silloin on. Mitä hyötyä pienestä ppa:sta: sillähän pyritään juuri uusiutumisen vauhdittamiseen! Uudistuuko taimia jos jk-metsän puusto on 200 m3? Ehkä jos siinä puustossa on paljon pienenpiäkin puita mukana ja vielä valopuita mukana, mutta puhtaassa kuusikossa kuitenkin heikosti?</p> Jiikoo-apostolit ovat selittäneet että menetelmässä ollaan välillä kasvatusmoodissa ja välillä uudistusmoodissa eli puustoa ei voi olla koko aikaa yli 200 m3.</p>

    Metsuri motokuski 17.12.2023, 11:30

    <p>No joo Anneli vastasikin jovainille. Jovain ei näyttänyt ymmärtävän puukin vastausta. Vaikeahan jk metsistä on kirjoitella järkevää jos perustiedot on puulleelliset niin kuin jovainilla taitaa olla.</p>

Esillä 10 vastausta, 381 - 390 (kaikkiaan 2,152)
1 2 3 … 38 39 40 … 214 215 216