Suojuspuuhakkuut eivät todellakaan ole rinnastettavissa jk-hakkuisiin. Edellä mainitussa on vahvat viitteet metsän taimettumisesta. Silti onnistumisen todennäköisyys on alle 60%. Jk:ssa ollaan pelkän uskon varassa ja onnistumisen todennäköisyys on paljon pienempi.

Perko syyttelee toisia siitä ,että arvokasvua ei hyödynnetä , mutta luottaa itse enemmän 40v/1 metrin mittaisiin taimiin ,joista odottelee kasvavan tukkipuita. Vanhuus ja taudit vain ehtivät iskeä niihin jo paljon ennen kirvestä. Eli se siitä arvokasvusta .

Onhan toki metsät kasvaneet silloin ilman kuiskaajia, mutta eipä silloin ole ollut metsäteollisuutta eikä mitään puumarkkinoitakaan.

Juu, ei tästä taida montaa kuukautta olla, kun viimeksi tämän saman asian selostin. Nytkin pitää ensiksi huomioida se perusasia, että silloin elettiin vielä harsintajulkilausuman aikaa, eli jk:ta ei voinutkaan olla minkään menetelmän nimenä. Silloin käytettiin termiä luontainen uudistaminen karummilla mailla männyn siemenpuin, ja rehevimmillä mailla suojuspuin, joina käytettiin kuusten lisäksi myös koivuja ja mäntyjä. Ennen suojuspuuhakkuuta oli tehty väljennyshakkuu, joka tähtäsi taimikon syntymiseen. Tästä 10-15 vuoden kuluttua tehtiin suojuspuuhakkuu, jos taimettumista oli riittävästi tapahtunut. Tässä vaiheessa metsä oli todellisessa jatkuvan kasvatuksen asennossa, jossa oli kattavasti eri ikäisiä puita. Ongelmat olivat suojuspuiden tuulenkaadot, hyönteistuhot ja puiden pystyyn kuivamiset, ja näiden seurauksena tulivat sitten alueen heinittyminen ja vesakoituminen.

Vertailun vuoksi voin kertoa senkin vielä uudestaan, että tämän ko. alueen vieressä on samalla maapohjalla 33 vuotias, kolmeen kertaan harvennettu istutuskoivikko, josta lähtee muutaman vuoden kuluttua tukkia ja kuitua yhteensä n. 400 mottia hehtaarilta, kun taas tämä entinen ”jk”-alue on puustoltaan vanhempaa, ja harvennettu vasta kerran, ja  puustoa on nyt vain n. 200 mottia hehtaarilla.

Minä justiin hakkuutin nurin 2018 erirakenteiseksi metsäksi harvennettuja kuvioita yht.7-8ha, puuta oli kuvioilla n.100m3/ha. En yksinkertaisesti jaksanut odotella taimettumista kun vain heinää on pukannut. Vieressä kasvaa 2017 istutettua kuusitaimikkoa johon on tehty varhaisperkkaus ja ensivuonna tehdään taimikonhoito. Ehkä olen vain hätäinen mutta mielelläni olen tampannut kuusentaimikkoa vieressä kun on kasvukin erinomaista. Harmittaahan  tuo kun silloin 2018 halvalla harvennutin kuviot kun nyt saa liki 80€ tukkikiinnosta, ehkä olisi kannattanut hakkuuta siirtää tähän tai sitten jo silloin lyödä alueet nurin päätehakkuuna.