Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 331 - 340 (kaikkiaan 2,577)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • Puuki

    Yksityiset mo:t on pääosin maksaneet veroja puistaan osin 2 kertaan ja siihen perintöverot päälle. Ei niitä kunnostuksia muiden ole tarvinnut rahoittaa veroillaan. Mutta rahastoilla taitaa olla veronmaksu niin ja näin.

    Jovain

    Historia toistaa itseään ja onhan ne metsänhoidon haittapuolet havaittavissa. Jk metsänhoito puolustaa paikkansa, mutta tuskin kuitenkaa nykyisen metsälain suositusten perusteella. Metsänhoito vapautettiin ja metsiä harsitaan nyt kuin entiseen hyvään aikaan. Voi olla julkilausuman paikka.

    mehtäukko

    Onko verot puista ja perinnöistä jotenkin korvamerkitty ja säilötty? Tärvätty kehitysapuina ja puoluetukina, eli savuna ilmaan.

    Puuki

    <p>Mitä sillä on väliä vaikka ei olekaan korvamerkitty ? Kaikki verot jotka on maksettu puusta ja niiden jatkotuotteista ym. lisää kokonaisverokertymää. </p>

    Perko

    Visalle on ongelma  nähdä mitä rahallista tuloa metsästä saa.  ”tamppaamisella 80% kiertoaikaiseen tukkiprosenttiin”… . Oksien perkeillä  ja kannoilla  saa uuden metsän taimet. Paljaalle maalle   super taimet ja  niitä ikänsä virotellen   sitten  antaa sen ahertamisen tuloksen kuin ”ylensyöneen käenpojan”  vielä tappiolla ostajalle.   Ostot ja työt  pitäis osata laskea menoiksi!

    Samaan aikaan ovat ne vieraat  taimet  vieneet paikan niiltä edullisilta omilta puuntaimilta  ja jäänyt myös arvokasvunedut hyödyntämättä 40 vuotta!    Kerta viljely on sellaista suurin piirtein.

    Visakallo

    ”Ostot ja työt  pitäis osata laskea menoiksi! Samaan aikaan ovat ne vieraat  taimet  vieneet paikan niiltä edullisilta omilta puuntaimilta  ja jäänyt myös arvokasvunedut hyödyntämättä 40 vuotta! Kerta viljely on sellaista suurin piirtein.”

    Oivaltaakohan Perko itsekään tuota ainutlaatuisen suurpiirteistä nerouttaan? Laskee jaksollisessa kasvatuksessa vain menot, mutta ei tuloja!

    Perko

    Tulo 80 % tukkiosuus!    21:13 Minkä verran raivauksissa on tampattu ja  sahattu riukuja maahan ja jääneet  epähuomiossa pois  laskuista.  Ehkä aiempi  propsipinokin  puuttuu lukemista. Murtoluvuilla  jakolaskut ovat monimutkaisia mutta jo neljäsluokkalaiset osaa ne.

    Metsuri motokuski

    Juuri keskustelin yhden suuren metsänomistaja kanssa viikolla että heillä ei raivaussaha kulut paljonkaan pudonneet jk metsien kanssa. Joissakin kohteissa jopa enemmän kuin jaksottaisessa metsässä.

    Visakallo

    Aivan samat raivaus kokemukset olivat minullakin silloin nuoruuteni jk-aikana. Lisäksi kärsin vielä tänä päivänäkin muutaman jk-kuvion huonoista kasvutuloksista.

    Jovain

    <p>Paljon riippuu siitä minkä laisia jk metsiä jatkuvan kasvatuksen metsillä tarkoitetaan. Visan jk metsät (suojuspuuhakkuut) ovat uudistushakkuisiin luokiteltavia ja ovat luontaisen uudistamisen jaksottaisen metsänhoidon metsiä. Eivät siinä mielessä jatkuvan kasvatuksen metsiin rinnastettavia.   </p>

Esillä 10 vastausta, 331 - 340 (kaikkiaan 2,577)