Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 321 - 330 (kaikkiaan 2,577)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • Jovain

    Tuskin kuitenkaan isommissa pöydissä on tarkoitus raiskata metsiä ja jättää perinnöksi jätemetsiä. Näissä pienemmissä kotoisissa pöydissä näyttää sekin olevan mahdollista. Voi olla, että vaikuttaa jo metsien kasvun taantumaan.

    Visakallo

    Ei välttämättä olekaan suoranainen tarkoitus, mutta isoissa pöydissä tehtyjen päätösten seurauksena voi myös käydä niin, mikä on nyt jo osittain nähtävissä. Eniten minua ajatteluttaa metsärahastojen metsien kohtalo, jos puun hinta laskee enemmänkin ja pysyy alhaalla.

    Tolopainen

    Huolenaiheet vaihtelee, joillekin on isoin asia vanhan kirjan polttaminen, josta eivät edes ymmärrä mitään. Toisille metsärahastot, minua ei liikuta kummankaan kohtalo. Lähinnä kiinnostaa ne ihmiset, jotka ovat huippusuhdanteessa tunkeneet rahoja markkinoille. Jos muutamasta tonnista vaikka puolet sulaa onko tuo niin erikoista. Rahastot on kuitenkin velattomia ei ne konkkaan mene, muuten kuin jos kaikki osakkaat nostavat paniikissa rahansa pois.

    Visakallo

    En ollutkaan huolissaan metsärahastoissa olevista rahoista, vaan rahastojen omistamista metsistä. Hakataanko ne huonossa tilanteessa rajasta rajaan, ja sen jälkeen tulee vielä konkurssi? Sen jälkeen meillä olisi valtakunnassa kymmeniä tuhansia hehtaareja uudistamattomia maapohjia. No, kaipa ne joku sitten aikanaan uudistelee.

    Gla

    Minulle aukot kelpaa, kunhan hinta on linjassa metsätaloudellisen arvon kanssa metsurityön mukaisesti laskettuna 3% korolla. Valitettavasti jään tällä hinnoittelulla kauas tarjouskisan kärkipaikoista.

    mehtäukko

    Lisääntyvien uudistamisten laiminlyöntien takiapa täytyisi panttikäytäntö palauttaa. Eihän siinä häviä kukaan, mutta varmistetaan jatkumo. Jk on laiminlyönteihin otollinen hivutus, kun rahat on ainakin tärvelty!

    Tolopainen

    Miksi mehtäukon pitäisi huolehtia muiden omaisuuden hoidosta. Kyllä aukkoon aina jonkinlainen puusto tulee. Kun markkinoilla on vähemmän puun tarjontaa,  hinnat nousee. Siitä on vain hyötyä, että kaikkia aukkoja ei uudisteta.

    A.Jalkanen

    Kyllä aukko kannattaa aina vähintään muokata. Rahastoilla on yleensä kai ammattilaiset hoitamassa metsää, joten ei ne ehkä ihan jää heitteille.

    mehtäukko

    Onhan se Tolopalla logiikka tuokin.

    Eniten ottaa kupoliin kaksinaamaisuus. Ensin kerätään yhteiskunnan tukia ja avustuksia rajattomasti ja toisaalla tärvellään varoja saamattomuuttaan tai tarkoituksella.

    Visakallo

    Veronmaksajat ovat jo kerran rahoittaneet Suomen metsien kunnostuksen määrämitta- ja muiden harsintahakkuiden jäljiltä. Toistaako tässäkin historia taas itseään?

Esillä 10 vastausta, 321 - 330 (kaikkiaan 2,577)