› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 301 - 310 (kaikkiaan 2,326)
1 2 3 … 30 31 32 … 231 232 233

  • Aukon tuottomenetelmät

    Sent on: 24.7.2023, 14:36

    Merkitty: 

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

    Tekijä
    Perko
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • pihkatappi 18.8.2023, 17:09

    Jos katsotaan eteenpäin jaksollisen kustannuksia rehevällä pohjalla vieraalla teetettynä. Alle 2500 euron kuluilla ilman korkoa ei ensiharvennuksen konetyöhön pääse. Jolloin kohtuullisella korolla ollaan yli 3000 eurossa 20 vuoden kohdalla, josta enska kattaa noin puolet. Kakkosharvennuksessa mennään laskelmissa nollille ja päätehakkuun yhteydessä lopullisen tuoton voi laskea (2-3%). Uudistamiseen käytetyt eurot kannattaakin minimoida omalla työllä/harrastuksena. Homma kannattaa, kun kustannukset ovat lähinnä muokkaus, taimet ja 30 litraa bensaa, jolloin tuotto 4-6%.

    Tässä näitä jaksollisen lukuja, tuhoja ei vieraalla teetettyä juuri kärsi tulla, omalla työllä paikkaukset onnistuu ”ilmaiseksi”,

    Metsuri motokuski 18.8.2023, 18:00

    Juuri näin pihkatappi. Oma työ metsässä kannattaa aina. Niin kuin yleensä kaikessa työssä. Olen joskus kysynytkin täällä viisaammilta miksi meidän pitää laskea kustannukset vieraan työvoiman tekeminä kun emme niin tee ? Vastaus oli että muutoin ne eivät ole vertailukelpoisia. Onko ne sitä silloinkaan ? Hyvä esimerkki on raivaus. Moni päivittelee kalliita hehtaarihintoja. Mutta jos itse tekee pahimmat, eikä päinvastoin, niin johan hehtaarihinnat putoaa.

    Jovain 18.8.2023, 18:09

    Oliko satua, ne metsänomistajat ja tutkimus, joiden tuloksia on täällä julkaistu (AJ tuonut esiin). Tai voidaanko pitää satuna jatkuvan kasvatuksen tutkimusta. Ei voida pitää. Pitäisi sen verran olla käsitystä, että tämän tyyppisistä asioista päätetään isommissa pöydissä. Kysymys ei ole edes menetyksistä, teollisuus sen tietää ja pyrkii sopeutumaan. Toisaalta vanhaa pidetään vielä kilpailuetuna ja pitäydytään tiukasti meneessä. Auttaako vastaan pullikointi, kun myös ympäristö kaipaa joustoja ja niistä saamme lukea ilmasto ja EU pöydistä.

    mehtäukko 18.8.2023, 18:19

    Työnsä rahalliseen arvotukseen käynee (jos haluaa) yleiset ha- taksat. Jos sen rahnan tienaa sinä aikana 2-3 kertaisesti muualta, varaa on pulittaa vieraalle ja itse laiskotella. Omissa metsissä yhtään risua ei ole vieras palkollinen katkonut, eikä muutakaan. Onhanse nautinto ja hyötyliikuntaa työskennellä metsissä. Ja omaan jälkeensähän ei voi olla kuin tyytyväinen…. 🙂

    Ja Joovain..” teollisuus tietää sen”. Niin tietää. Vain mo:n (rahastot) nimenomaisesta vaatimuksesta jk:ia on hakattu. Myhistyksen ukot eivät lämpene sille ollenkaan, kun tietävät ja kokemuksista kertovat: nykyinen metsien puumäärä ei olisi mahdollista olla olemassa jk:ssa.

    Metät kunnossa! 18.8.2023, 21:43

    Päätetään isommissä pöydissä…? Meillä on päätetty isossa pirtin pöydässä, että jk ei ole eikä tule metsien hoitomenetelmäksi. Sitäkö tarkoitetaan…:-)?

    Meillä tarkoitus on jättää kasvava metsä ja enemmän kuutioita kun on ollut ostettaessa. Eikös tavoite ole ihan ok? Tavoite ei ole raiskata jk:lla ja jättää perinnöksi jätemetsää josta ei ole muuta kun harmia seuraavat vuosikymmenet….

    mehtäukko 19.8.2023, 06:14

    Joovain viitannee ”isoissa pöydissä” viime hallituskauden viherpunikkien yritystä määräillä miten metsissä toimitaan, ja on siten heidän juoksupoikiaan.

    Saahan sitä sekoilla vapaassa maassa.

    Tolopainen 19.8.2023, 07:56

    Kävin mittailemassa 10v sitten istutetun männikön tyviä, parraat oli jo 21cm. Kohta pitäis ensiharvetaa, mutta on muutenkin vähän liian harvalla.

    Puuki 19.8.2023, 07:57

    Paljonko oli oksan paksuus parrailla ?

    Tolopainen 19.8.2023, 08:53

    Oli paksuja oksia ja leveästi. Näyttäisi luhytkiertoisen energiapuun tuottaminen olevan nyt kannattavinta metsätaloutta. Joillekin tärkeintä on puumäärän kasvatus, eiköhän taloudellinen tuotto ole kuitenkin olennaisin mittari. Humisevilla hongilla ei voi ostaa mitään kaupasta.

    Puuki 19.8.2023, 09:24

    Tukit on kuitenkin n. 2x arvokkaampia kuin kuitu-ja energiapuu. Tyvitukki kannattaa kasvattaa ainakin mahdollisimman monesta puusta.

Esillä 10 vastausta, 301 - 310 (kaikkiaan 2,326)
1 2 3 … 30 31 32 … 231 232 233