Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 2,851 - 2,860 (kaikkiaan 2,860)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • Visakallo Visakallo

    Mitä yhteistä on Britannian metsien häviämisellä ja Suomen metsätaloudella? Vastaus: Ei yhtään mitään! Suomen metsät eivät ole missään vaiheessa hävinneet, eivätkä häviä edelleenkään.

    Perko

    Visakallo;  ”eteläisessä Suomessa tullut ajeltua, niin näyttää avohakkuut olleen muodissa. Pitkään jatkunut … näkyvät kyllä nyt maisemissa. En muista omana aikanani aivan vastaavaa”.     

      Tieto on varma  suoraan tutkijalta, ja siihen on reagoitava. Todennäköistä on,  että  toistuu ” Osaran” kaltainen tuho!   Ihminen ei ahneuksissaan opi  mistään edellisistä rästeistään mittään.

    Visakallo Visakallo

    Kerroin vain Perko sen, mitä olen nyt henkilökohtaisesti nähnyt, eli se ei liity minkään tutkimukseen. Kerropa Perko nyt meille kaikille, minkälainen tuho siellä Osaran aukeilla on oikein tapahtunut?

    Metsuri motokuski

    Onko nyt ongelma se että metsäyhtiöt hakkaavat metsiään liian voimakkaasti ? Näin voisi ymmärtää jovainin kirjoituksesta.  Eli ongelma ei olekkaan yksityismetsänomistajien metsät joita taitaa olla 80 % kaikista metsistä.

    Toisaalta olen samaa mieltä että voisihan ne yhtiöt ja valtio hieman säästellä niitä hakkuitaan.

    Perko. Se osara ei ollut tuho kuin sinun omassa päässäsi.  Kannattaa lukea hakkuisiin liittyvä auneisto ja sen jälkeiset puumäärät mitä sieltä on hakattu ja vielä männiköt humisee. Tieto ei ole pahaksi tässäkään asiassa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Luontoillassa toistettiin jälleen käsitys että Suomessa kuuluisi olla suuria laiduntajia eli esimerkiksi mammutteja tai visenttejä. Mutta kun meillä ei ole laajoja ruohoalueita luontaisesti missään, niin missä ne eläisivät jos ihminen ei olisi asuttanut Suomea? Maankohoamisrannikollako?

    Jovain Jovain

    Ei se ollut yhtiöiden ongelma metsien parturointi. Yhtiöt hoitavat hyvin omia metsiään, ei niillä ole mitään syytä tai tarvetta parturoida omia metsiään. Parturoivat mieluummin metsänomistajan metsiä ja ihan metsänomistajan omalla luvalla. On siinä konemiehillä pähkäilyä, mitä kautta se ohjeistus oikein kulkee?

    Metsuri motokuski

    Kyllä tuo tehtävänjako on jovain hyvin selvä.  Hakkuuohjeet tulevat puun ostajan kautta urakoitsijalle.  Myyjän ja ostajan on tehtävä asiat keskenään selväksi ja sen perusteella ostaja ohjeistaa urakoitsijaa.

    Jovain Jovain

    Selväksi tuli, mutta myöskään metsien ylihakkuut eivät ole yhtiöiden metsistä, kyllä ne jäävät yksityisten metsiin.

    Metsuri motokuski

    Se on sitä valinnan vapautta jonka länsimainen demokratia ja yksilön omaisuuden suoja mahdollistaa.

    Visakallo Visakallo

    Kyllähän yhtiötkin jonkin verran harrastavat ”ylihakkuita” silloin kun puun hinta karkaa tarpeeksi korkealle. Siinä tulee silloin aukkoa ainakin meikäläisittäin ”keskenkasvuiseen” kuusikkoon tai männikköön.

Esillä 10 vastausta, 2,851 - 2,860 (kaikkiaan 2,860)