Keskustelut Metsänhoito Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 2,841 - 2,850 (kaikkiaan 2,855)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kyllä olivat ja myös aluekohtaiset. Tuo Kortejärven ehdotus että uudistettaisiin kasvun perusteella voisi olla hyvä jos arvioinnin pystyy tekemään helposti inventoinnin aineistoista. Kasvukairalla toki voi aina varmistaa ja luston paksuus olisi myös yksi mahdollinen kriteeri.

    Perko

    Avohakkuun tavoite on aukko,  se tekee lisäarvoa,  voi ahkeroida kuntoilun  äärirajoilla paras  mitä  kauemmin  pysyy paljaana ja avustusten  parhaassa  luokituksessa.   Jossain  saattaa olla ;”  kitukuusikot jäisivät pystyyn odottamaan läpimitan täyttymistä. Lopputuloksena valtakunnan metsien kasvu laskisi.  Kaikkihan ei aina onnistu.

    Yksittäinen metsän omistaja ei ole palkittu valtakunnan metsien tilasta! Eikä niitä  puu- kulasseja jotka  kärkkyy halpaa puuta.  Ne palkitut ovat ”instituutioita”  joissa ovat palkalliset murehtija!

    Rukopiikki

    Kasvu vaihtelee paljon kesien mukaan. Lusto voi olla toisena kesänä millin ja toisena kaksi. Lisäksi pohjoisessa kasvu on usein niin huonoa koko ajan että vaikeaksi menee. Äsken katsoin minimitukin lustoja. Suurennuslasi pitää olla. 300 vuotta lienee lähellä. Ja toisaalta etelässä kasvu voi olla erittäin kovaa vielä ylijäreilläkin puilla. Pohjoisessakin paras kasvu on yllättävän vanhoilla puilla.

    Jovain Jovain

    Valtakunnan metsien kasvu laskee, jos ohjauskeinona on avohakkuu. Laskee siinäkin tapauksessa, jos asetetun runkoläpimitan täyttyessä avohakataan. Kasvatusta voidaan jatkaa ja kun kysymys oli kasvussa olevien metsien avohakkuun välttämisestä. Ohjauskeino on tämäkin ja sillä voidaan loiventaa sopivan uudistamisajankohdan määrittelyssä.

    Metsuri motokuski

    Eikös tuo ole jokaisen valinnainen asia milloin metsänsä hakkaa tai jättää hakkaamatta. Onhan meillä mahdollisuus hoitaa metsiä kuinka tykkää. Eihän sitä kukaan rajoita muuta kuin uuden metsän perustamisesta tietyssä ajassa. Loppu onkin metsänomistajan harkinnassa.

    Visakallo Visakallo

    Mitä on viime aikoina täällä eteläisessä Suomessa tullut ajeltua, niin näyttää avohakkuut olleen muodissa. Pitkään jatkunut puun hyvä kysyntä ja hinta näkyvät kyllä nyt maisemissa. En muita omana aikanani aivan vastaavaa. Hakkuutilastot tulevat aikanaan. Ne taitavat pitää paremmin kutinsa kuin hiililaskelmat.

    Jovain Jovain

    Eihän se ongelma olekaan yksittäisen metsänomistajan kohdalla, saa tehdä metsilleen mitä tykkää. Metsänomistajan harkinnassa on, mutta tällaisen vapaan kasvatuksen aikakautena seuraukset myös näkyvät. Aukeaa melkein silminkantamattomiin ja esim metsätilakauppaa seuraava vaihe on, korjuukalusto paikalle. No laki sen sallii ja seuraukset näkyvät maisemassa ja tilastoissa.   Metsänhoidon palauttaminen kestävälle pohjalle on tehtävä. Voi olla, että tämä ”vapaan kasvatuksen”, pudotuksen vaihe (en tarkoita tällä jk metsänhoitoa), on ollut helppo tehdä, mutta sen palauttaminen vaatii jo enemmän.

    Perko

    Liian laajoilla avohakkuilla Etelä-Suomessa voi syntyä vakavia  ”nummettumis” ongelmia:

    Puupula uhkaa teollisuutta Q 2 – Q4, jos uudistaminen epäonnistuu ja kasvu hidastuu alle 2 m³/vuosi/ha laajoilla alueilla vuosikymmeniä.

    Ekosysteemien heikkeneminen ja hiilinielujen väheneminen voivat pahentaa ilmastonmuutosta sekä biodiversiteetin kriisiä.

    Ratkaisu vaatii kestävämpää metsänhoitoa, monimuotoisempaa uudistamista ja teollisuuden sopeutumista aukeisiin olosuhteisiin  muuttamalla sademetsien reunaan.

     

    Visakallo Visakallo

    Onkohan tämä ”nummettumis ongelma” taas sukua niille vanhoille ”tieteellisille tutkimuksille” Osaran aukeiden muuttumisesta tundraksi? Aika ajoin julkisuuteeteen heitetään tämänkaltaisia ”tutkimuksia”, joita ei tarvitse mitenkään todistaa. Sitten kun nämä väitteet aikanaan osoittautuvat pitämättömiksi, niistä vaietaan ja keksitään taas jotain ”aivan uutta uhkakuvaa” ihmisten pelottelemiseksi. Kyllähän käytäntö on aivan selkeästi osoittanut, että pienaukko on se, minkä kanssa tulee ne pahimmat taimettumisongelmat, ei isoissa aukoissa.

    Perko

    Esimerkki syntyi kun   Roomalaiset nopeuttivat Britanniassa metsäkatoa, mutta eivät tuhonneet kaikkia metsiä. Luonnonvaraiset metsät kuitenkin kärsivät pysyvästi.

    Kuitenkin metsät ehtivät osittain elpyä keskiajalla, kun roomalaiset lähtivät ja väestö väheni. Nykyään Britanniassa on vain vajaa 13 % metsää metsämaasta – paljon vähemmän kuin esihistoriallisina aikoina, jolloin se oli lähes kokonaan metsän peitossa.    Tuore oma havaintoni on sama.   Suomalainen ”standartti ” on mennyt hyvin kaupaksi.

Esillä 10 vastausta, 2,841 - 2,850 (kaikkiaan 2,855)